etusivulle

Ympäristöneuvottelut WTO:ssa
Biodiversiteettisopimus & WTO
Ekologinen velka
Ilmastonmuutos
GATS & ympäristö
Vesi kauppatavarana

Etusivu

 

 

 

etusivulle

kauppa & ympäristö

 

Dohan ministerikokouksessa marraskuussa 2001 päätettiin aloittaa neuvottelut kansainvälisen kaupan ja ympäristönsuojelun suhteesta. Tarkoitus on määritellä monenvälisten ympäristösopimusten (MEA) ja WTO:n sääntöjen suhde toisiinsa (Dohan loppulauselman artikla 31(i)). Nykyisestä n. 200 monenvälisestä ympäristösopimuksesta vain 20:ssä on kauppaa koskevia sopimusehtoja, jotka voivat olla ristiriidassa WTO:n sääntöjen kanssa.

Tähän mennessä WTO-järjestelmässä ei ole kyseenalaistettu minkään MEA:n mukaisen ympäristönsuojelutoimen laillisuutta. Nyt aloitetuissa neuvotteluissa on lähdetty selvittämään, miten eri sopimukset ja WTO:n säännöt sopivat yhteen ja miten järjestön sääntöjä sovelletaan kauppaa rajoittavia ympäristösopimuksia ratifioineisiin jäsenmaihin. Ensimmäinen neuvotteluvuosi kului lähinnä neuvottelujen etenemisestä sopimisen merkeissä.

Marraskuussa 2002 päätettiin ryhtyä tarkastelemaan yksityiskohtaisesti eri ympäristösopimuksia mahdollisten ristiriitojen löytämiseksi. Edelleen kiistellään esimerkiksi siitä, mitkä kansainväliset ympäristösopimukset otetaan mukaan asialistalle, ja kuinka yksityiskohtainen ja sitova täytyy kauppaa koskevan säädöksen olla, jotta sitä käsiteltäisiin neuvotteluissa. ICTSD (International Centre for Trade and Sustainable Development) järjesti 11.2.2003 epävirallisen keskustelutilaisuuden, jossa muutamien maiden delegaatioiden jäsenet ottivat kantaa WTO-MEA neuvotteluihin. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että ympäristösopimusten velvoitteet ja WTO:n säännöt sopivat yhteen suurimmassa osassa tapauksia.

Esimerkkinä mahdollisesta konfliktista mainittiin biodiversiteettisopimuksen bioturvallisuusprotokolla, joka rajoittaa elävien organismien kansainvälistä kuljetusta. Vastaavaa yksimielisyyttä ei sen sijaan löytynyt neuvottelujen halutusta tuloksesta. Toisten lähtökohtana oli WTO:n sääntöjen toteutumisen turvaaminen ja kauppaa vääristävien toimien rajoittaminen. Toiset taas pitivät ympäristö- ja kauppasäädöksiä saman arvoisina ja toivoivat neuvottelujen etenevän tältä pohjalta.

Dohassa päätettiin neuvotella myös tiedonkulun parantamisesta ympäristösopimusten sihteeristöjen ja WTO:n komiteoiden välillä (artikla 31(ii)). Tällä hetkellä WTO:n kauppa ja ympäristö -komitea (CTE) pitää keskustelutilaisuuksia eri sopimusten sihteeristöjen kanssa kerran tai pari vuodessa. Jäsenmaat ovat melko yksimielisiä säännöllisempien tapaamisten tarpeesta. Dohassa päätettiin myös luoda kriteerit tarkkailijan statuksen myöntämiselle WTO:ssa. Aihe on ollut vaikea ja estänyt etenemisen muillakin rintamilla.

Tähän saakka ympäristösopimusten sihteeristöt ja muut hallitustenväliset järjestöt eivät ole päässeet seuraamaan CTE:n erityisistuntoja, joissa Dohan julistuksen ympäristöneuvotteluja käydään. Asiassa edettiin 12.-13.2.2003 pidetyssä erityisistunnossa, kun jäsenmaat päättivät sallia YK:n ympäristöohjelma UNEP:n ja kuuden monenvälisen ympäristösopimuksen sihteeristön osallistumisen seuraavaan erityisistuntoon.

Tarkkailijan statuksen saaneet MEA:t ovat Baselin sopimus haitallisen jätteen kuljetuksesta, CITES, joka rajoittaa uhanalaisten lajien kauppaa, biodiversiteettisopimus CBD, Montrealin protokolla otsonia tuhoavista yhdisteistä, kansainvälinen trooppisen puun järjestö ITTO ja YK:n ilmastosopimus UNFCCC. Sihteeristöt pääsevät osallistumaan kuitenkin vain CTE:n erityisistuntoihin, ja oikeus uusitaan istunto kerrallaan. Muihin istuntoihin näillä instituutioilla ei edelleenkään ole asiaa, saati sitten esimerkiksi ympäristöjärjestöillä. Keskusteluja kattavammasta osallistumisoikeudesta WTO:n toimintaan käydään muualla.

Kolmas kokonaisuus, jota koskevien neuvottelujen aloittamisesta Dohassa sovittiin, on kaupan esteiden vähentäminen ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen osalta. ICTSD:n keskustelutilaisuudessa tuli ilmi, että ympäristöhyödykkeillä tarkoitetaan neuvotteluissa lähinnä puhdistusteknologiaa. Kehitysmaat ovat kritisoineet tällaista määritelmää teollisuusmaakeskeiseksi. Keskustelijat eivät pitäneet todennäköisenä, että ympäristöhyödykkeen määritelmään liitettäisiin ns. tuotantomenetelmäkriteereitä. Ympäristöpalveluista taas ei CTE:ssä juuri keskustella, koska palveluiden vapauttamista koskevia GATS-neuvotteluja käydään samaan aikaan toisaalla.

 

Lähteet:

-Differences Persist over Goal of Environmental Negotiations; BRIDGES, ICTSD NEWS, January/February 2003

-World Trade Organization

05.04.2003