yritysten poliittinen valta

200 suurimman yrityksen joukkoon vuonna 2001 päässet yhdysvaltalaisyritykset käyttivät vuonna 2000 eri ehdokkaiden vaalirahoitukseen yhteensä 33, 045 miljoonaa dollaria (ei sisällä suoraa tukea puolueille eli ns. pehmeää rahaa). Center for Responsive Politics- ryhmän mukaan yritysten tuki ehdokkaille oli 15-kertainen ammattiliittojen antamaan tukeen verrattuna. CRP totesi myös, että ehdokkaat jotka käyttivät enemmän rahaa vaalikampanjoihinsa kuin vastustajansa tulivat 94 prosentissa tapauksista valituiksi Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen.

Kampanjalahjoitukset ja lobbaus ovat yritysten vaikutusvallan näkyvin vaikkakaan ei ainoa muoto. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitusta kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa edustavan kauppaneuvottelijan (U.S. Trade Representative, USTR) viraston virkailijat pitävät päätehtävänään vahtia yhdysvaltaisyritysten etuja sen sijaan, että edustaisivat kaikkia Yhdysvaltojen kansalaisia. Kuitenkin kauppaneuvottelijan virasto asetettiin vuonna 1960 nimenomaan presidentin eikä kauppaministeriön alaisuuteen, jotta voitaisiin rajoittaa yritysmaailman vaikutusvaltaa kauppaneuvotteluissa. Edellä mainitun lisäksi suuryritysten edustajat ovat hallitsevassa asemassa neuvoa-antavissa komiteoissa, joiden mielipiteitä kauppaneuvottelijoiden lain mukaan tulee kuulla. Clintonin toinen hallitus meni askelta pidemmälle sallimalla esimerkiksi puhelinjätti AT&T:n ja IBM:n edustajien osallistua valtion virallisen kauppavaltuuskunnan jäseninä suunnitellun Amerikkojen vapaakauppa-alueen (Free Trade Area of the Americas, FTAA) sähköistä kaupankäyntiä koskeviin neuvotteluihin. Neuvottelukierros on määrä saada päätökseen vuonna 2005.

Avoimuus
Suurten yritysten poliittinen vaikutusvalta näkyy myös niiden toiminnasta saatavien tietojen vähäisyytenä. Johtavat suuryritykset ovat tiukasti vastustaneet kaikkia aloitteita, joissa on vaadittu niitä lisäämään toimintansa avoimuutta. Alla muutama esimerkki siitä mitä yhdysvaltalaisyritysten ei tarvitse kertoa maansa kansalaisille.

*yrityksen työntekijöiden lukumäärän jakautuminen maittain
*ulkomailla sijaitsevien tuotantolaitosten myrkkypäästöistä kertominen
*ulkomaisten omien - ja alihankkijoiden tuotantolaitosten sijainti
*ulkomailla olevien tuotantolaitosten työntekijöiden palkkataso
*työntekijöiden irtisanomiset ja niiden syyt

Suuryritysten taloudellisen ja poliittisen suuren painoarvon huomioiden on erittäin tärkeää että otamme kriittiseen tarkasteluun sen hoitavatko nämä yritysmaailman jättiläiset oman osansa väitetystä yhteiskuntasopimuksesta. Yritykset ovat vaatiessaan helpotettua markkinoillepääsyä ja investointien vapauttamista itse väittäneet että niiden vaatimuksiin suostuminen johtaa laadukkaampien palvelujen ja kulutushyödykkeiden tulemiseen kuluttajien saataville. Tämän lisäksi ne ovat luvanneet lisää työpaikkoja ja yleistä hyvinvoinnin kasvua. On vain oikeus ja kohtuus että voimme edellyttää näiden jättiyritysten täyttävän lupauksensa tarjoamalla runsaasti työpaikkoja ja olemalla kunnollisia veronmaksajia.

Veronkierto
Institute on Taxation and Economic Policy (ITEP) julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin useiden satojen voittoa tuottajien suurten amerikkalaisyritysten maksamien verojen määrää.

Tutkimuksessa oli mukana 44 sellaista amerikkalaisyritystä, jotka löytyvät myös Top 200-listalta.Tutkimus paljasti että yksikään mainituista yritystä ei maksanut täysimääräistä 35 % yritysveroa jaksolla 1996-1998. Seitsemän yritystä sai itse asiassa niin paljon veronpalautuksia vuonna 1998 että niiden veroprosentti jäi miinukselle. Kyseiset yritykset ovat: Texaco, Chevron, PepsiCo, vuonna 2001 konkurssiin mennyt Enron, Worldcom, McKesson sekä General Motors.

ITEPIn laskelmien mukaan yritykset käyttävät lukuisia keinoja vähentääkseen liittovaltiolle maksettavien verojen määrää. Keinoja ovat mm. tutkimukseen ja öljynporaukseen käytettävien varojen vähennyskelpoisuus ja kirjanpidon poistojen arvojen korottaminen paljon todellista suuremmaksi.

Yhdysvaltojen ulkopuolella päämajaansa pitävien yritysten veronkierrosta ei ole olemassa tarkkoja, yrityskohtaisia tietoja. Selvästi havaittavissa oleva trendi on kuitenkin yritysverotuksen keventyminen myös kansainvälisesti. OECD:n mukaan viimeisten kahden vuosikymmenen aikana yritysten osuus kaikista maksetuista veroista on teollisuusmaissa on pysynyt 8 %:n tasolla, vaikka yritysten voitot ovat samana aikana moninkertaistuneet. OECD näkee syyksi etupäässä veroparatiisit ja teollisuusmaiden yritysten houkuttelemiseksi tehdyt veronkevennykset.

THE RISE OF CORPORATE GLOBAL POWER, Sarah Anderson & John Cavanagh, Institute for Policy Studies

16.06.2004