|
WTO:n palvelukauppaa koskeva GATS (General Agreement
on Trade in Services) on ensimmäinen
monenkeskinen ja oikeudellisesti sitova sopimus
kansainvälisestä palvelujen kaupasta. Se loi raamit palvelujen
liberalisoinnille ja uusia mahdollisuuksia palvelualan
ylikansallisille yrityksille. Euroopan komission kotisivuilla
todettiin aiemmin, että GATS on ”ensisijaisesti väline
elinkeinoelämän hyödyksi”.
Yli 60% maailmanlaajuisesta tuotannosta ja työllisyydestä
muodostuu palveluista, mutta kansainvälisessä kaupassa niiden
osuus on 20%. EU:n taloudesta ja työllisyydestä palvelusektorin
osuus on jo 2/3 . Palvelualoja on tietoisesti avattu ja pyritty
muuttamaan liikkuviksi, erityisesti IT- ja telepalvelujen
kehittymisen, posti- ja puhelinmarkkinoiden avaamisen sekä
kuljetusalan säätelyn uudistusten johdosta.
WTO:n sihteeristö kuvaa sopimusta ”vaikeaselkoiseksi”
ja GATS:ista on olemassa jo 1 400 jäsenmaiden ´virhetulkintaa´.
WTO:n sihteeristö on myös kuvannut GATS-sopimusta maailman
ensimmäiseksi monenkeskiseksi investointisopimukseksi, koska
se kattaa kaikki palvelujen muodot. Rahoituspalvelujen osalta
GATSissa onkin MAI-sopimusta muistuttava ”standstill” –menettely,
joka estää muuttamasta tai ainakaan tiukentamasta rahoituspalveluja
koskevaa lainsäädäntöä siitä, millainen se oli sopimuksen solmimishetkellä.
GATSin tavoitteena on poistaa kaikki rajoitukset ja valtioiden
sisäinen säätely palvelujen kaupan alalta sekä “edistää kauppaa ja
kehitystä progressiivisen liberalisoinnin kautta“. Se kattaa kaikki
jäsenvaltioiden palvelujen kauppaan vaikuttavat toimenpiteet - lait,
säännöt, käytännön, päätökset jne.
Määritelmäongelmia
”Palvelut” on laaja käsite, eikä sopimuksessa tarkoituksellisesti
pyritä kovin tarkkaan rajaamaan niitä. GATS kattaa kahta poikkeusta
lukuun ottamatta kaikki palvelut. Toisena poikkeuksena ovat
lentoliikenneoikeudet sekä niihin suoraan liittyvät palvelut.
GATS artikla I(3) taas sulkee sopimuksen ulkopuolelle julkiset palvelut tai
kuten sopimuksessa: “julkista valtaa käytettäessä tarjotut palvelut palvelut“
eli palvelut, joita ei tarjota kaupallisesti ja joita ei tuoteta kilpailutilanteessa,
kuten sosiaaliturva sekä julkiset palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus.<(p>
WTO:n sisällä vallitsee kuitenkin epäselvyyttä siitä, milloin
julkisia palveluja harjoitetaan kilpailuolosuhteissa, ja ne kuuluisivat
GATSin piiriin. Esimerkiksi voidaan tulkita, että tarjonta
”kaupallisella perusteella” tarkoittaa, että palvelusta peritään
maksu, joten kaikki maksulliset palvelut ovat kaupallisia.
Esimerkiksi Suomessa useimmissa terveyskeskuksissa peritään
terveyskeskusmaksu, mutta koska on myös yksityisiä lääkäreitä,
niin halutessaan tämän voi tulkita kilpailutilanteeksi.
Samaan tapaan ”kilpailutilanteessa” tuotettava palvelu
voi olla sellainen, jossa vähintään kaksi palvelun tuottajaa
tarjoaa samantyyppisiä palveluja samoille markkinoille: julkinen
ja yksityinen koulu kilpailevat samoilla markkinoilla, koska
tarjoavat tietyn asteista koulutusta tietyn ikäisille lapsille.
Sopimuksen velvoitteet
GATS sisältää yleisiä velvoitteita, jotka sitovat suoraan kaikkia
jäseniä ja palveluja, sekä erityissitoumuksia eli sidoslistoja,
jotka liittyvät markkinoillepääsyyn ja kansalliseen kohteluun
erityisesti määritellyillä sektoreilla.
Sopimus toimii siten, että kukin valtio valitsee itse,
mitä sektoreita ja missä järjestyksessä se liberalisoi -
niin kutsutut sidoslistat. Samalla sitoudutaan myös
ulkomaisten palvelujen tuottajien markkinoillepääsyyn.
Koska maat laativat itse sidoslistansa, niiden sitoumukset
ja niiden määrä vaihtelevat merkittävästi (joillakin vain
muutama, joillakin yli sata palvelualaa GATSin piirissä).
GATSiin sisältyy kuitenkin asteittaisen liberalisoinnin
velvoite, eli jäsenmaan on avattava jatkossa lisää sektoreita,
eikä kerran avattua sektoria voida enää suojata.
Mikäli jäsenvaltio haluaa perua jonkin sektorin sitoumuksensa,
sen on odotettava kolme vuotta sitoumuksen laatimisesta, ja sen
jälkeen tarjottava muille jäsenille "kohtuullinen kompensaatio"
ennen kuin peruutus voidaan hyväksyä.
Suosituimmuus- ja kansallinen kohtelu
WTO:n ja GATS-sopimuksen tärkeimpiä periaatteita ovat
kansallinen ja suosituimmuuskohtelu. Suosituimmuuskohtelulla
tarkoitetaan, ettei mitään maata saa suosia, vaan kaikille
on taattava samanlainen kohtelu, toisin sanoen samat edut,
riippumatta siitä onko kyseessä WTO:n jäsen vai ei. Jos
jollekin maalle, WTO:n jäsen tai ei, myönnetään etuja, ne
on myönnettävä samanlaisina kaikille WTO:n jäsenille.
Kansallinen kohtelu tarkoittaa, että kotimaisia ja
ulkomaisia palvelujen tuottajia on kohdeltava samanarvoisina,
eli jäsenvaltiot eivät saa asettaa toimenpiteitä, jotka
suosivat kotimaisia palveluja tai palvelujen tuottajia.
Myöskään kilpailuolosuhteita ei saa muuttaa sellaisiksi,
että ne suosivat jäsenen omaa palveluteollisuutta.
Anastasia Laitila
24.06.2004
|
