Koulutus on pitkään ollut
demokratian luonnollinen seuraus, sillä se antaa
ihmisille tarpeelliset taidot, tiedot, ajattelun ja
itsevarmuuden tehdä demokratiasta merkityksellistä.
Koulutuksen vapaus ja siten demokratian elinvoimaisuus
ovat kuitenkin uhanalaisia.
Koulutus on alettu nähdä maailmanlaajuisena
markkinarakona, jonka arvo on noin 2 triljoonaa Yhdysvaltain
dollaria vuodessa. Tämän ymmärtäminen
on johtanut siihen, että liike-elämän
lobbausryhmät, kuten merkittävä Euroopan
teollisuusjohtajien pyöreä pöytä(ERT,
European Roundtable of Industrialists), väittävät,
että "koulutusprosessi uskotaan liian usein
ihmisille, joilla ei tunnu olevan vuoropuhelua teollisuuden
ja kehityksen polun kanssa, eikä ymmärrystä
niitä kohtaan...Koulutuksen järjestäminen
on markkinamahdollisuus ja sitä tulisi käsitellä
sellaisena."
WTO:n palvelujen kauppaa koskevaa GATS-sopimusta
pidetään nyt selvästi yhtenä mekanismina,
jonka avulla tämä tavoite saavutetaan poistamalla
maailmanlaajuisen koulutuskaupan esteitä, kuten
akkreditoinnin esteitä, investointikattoja, hallitusmonopoleja,
hallitusten tukien valikoivaa käyttöä,
ammatillisia laaturajoituksia ja viisumivaatimuksia.
Yhdysvallat pitää jo nyt GATS:in
kautta tapahtuvan sektoriaalisen liberalisaation vaatimuksissaan
kohteena korkeakoulutusta. Kun otetaan huomioon julkisten
palvelujen poikkeuksen heikkous (katso GATS ja julkiset
palvelut edellä), koulutus kaikilla tasoilla
voidaan kattaa kotimaisen sääntelyn horisontaalisilla
provisioilla, mikä pätee toisaalta kaikkiin
palveluihin. Euroopan Komissio (joka neuvottelee WTO:ssa
EU:n jäsenvaltioiden puolesta), on myös
osoittanut olevansa sitoutunut julkisten palvelujen
liberalisaatioon, kuten myös Public Private Partnership,
"yksityisjulkisten yhteistyöelinten"*
käyttöön. Kun otetaan huomioon, että
komission "Kohti GATS 2000:tta" (Towards
GATS 2000) -lausunto kutsuu GATS:ia ennen kaikkea
liike-elämän hyödyn välineeksi,
GATS kannustaisi yksityisten aloitteiden laajenemista
kaikkien tasojen koulutukseen eri puolilla maailmaa.
Tämä yksityisen sektorin yhä
lisääntyvä sekaantuminen koulutukseen
voi ottaa monia muotoja, joista jokainen tuo oman
haasteensa demokratian elinvoimaisuuteen. Itse asiassa
GATS tulee oleellisesti nopeuttamaan ja levittämään
prosessia, joka on jo käynnissä koulutuksessa
monissa maissa, varsinkin USA:ssa ja Iso-Britanniassa.
Näiden maiden kokemukset ovat merkittävä
indikaattori siitä, mihin julkiset koulutusjärjestelmämme
voivat olla menossa GATS:in vaikutuksesta.
Yhdysvalloissa kaupallistuminen kouluissa
on yleistä ja tulee parhaiten esille massiivisissa
mainosohjelmissa, kuten niin sanotussa Channel One
-projektissa. Kanava lähettää 350 000
luokkahuoneeseen päivittäistä uutislähetystä,
joka sisältää ylellisiä mainoskampanjoita.
Vastapalveluksena koulut saavat ilmaiseksi käyttöön
satelliittilautasia, videoita ja televisioita ja muita
saman kanavan lähetyksiä. Muita esimerkkejä
suoramainonnasta luokkahuoneisiin ovat "ilmaiset"
materiaalit kuten harjoituskirjat, joissa on jonkin
yhtiön logo. Olemassa on myös tekstejä,
kuten Decision Earth -ympäristöpaketti,
jonka on rahoittanut Procter & Gamble (johtava
vauvanvaippojen valmistaja), ja joka ylistää
kertakäyttövaippojen ympäristöetuja
verrattuna kankaisiin vaippoihin. Liiketoiminnan motivaatio
on, että "koulu on ideaalista aikaa vaikuttaa
mielipiteisiin, rakentaa pitkäkestoisia uskollisuussuhteita,
esitellä uusia tuotteita...saada aikaan välitöntä
myyntiä" (kuten yhdysvaltalainen yhtiö
Lifelong Learning Systems asian ilmaisee), ja että
se tarjoaa mahdollisuuden yleisesti vahvistaa konsumerismin
pitkäaikaiskuvioita.
Hallitukset ovat kiinnostuneita edistämään
yksityisen sektorin osallistumista koulutukseen tavoitteenaan
maan taitopohjan räätälöiminen
liike-elämän tarpeisiin. Tätä
tavoitetta silmällä pitäen työväenpuolue-hallitus
(New Labour government) Iso-Britanniassa on pannut
alulle joukon toimenpiteitä ja ehdotuksia, joiden
tarkoituksena on luoda "yrittäjyyttä,
motivaatiota, luovuutta ja joustavuutta". Korkeakoulutuksen
olisi tarkoitus saada aikaan työpaikalla tarvittavia
"siirrettäviä taitoja".
Vielä huolestuttavampaa on suuntaus
kohti korkeakoulututkimuksen kaupallistumista. Kun
lisää tutkimusrahoitusta tulee yksityiseltä
sektorilta, se on yhä räätälöidympää
kaupallisiin tarpeisiin. Jopa silloin, kun rahoitus
on peräisin julkiselta sektorilta, hallitukset,
jotka ovat innokkaita tukemaan kilpailuhenkisyyttä,
liittävät kaupallisia prioriteetteja siihen.
Vaikutukset vaihtelevat asteittain epäkaupallisena
nähdyn tutkimuksen valitsemattajättämisestä
suoranaiseen akateemisen vapauden leikkaamiseen lopettamalla
sopimukset sellaisten yksilöiden kanssa, jotka
ovat kriittisiä vaikutusvaltaisia kaupallisia
sponsoreita kohtaan.
Iso-Britannia, joka seuraa näin
Yhdysvaltain jalanjälkiä, on astunut "kehittyneeseempään"
vaiheeseen yksityisen sektorin sekaantumisessa kouluasioihin.
Koulurakennuksiin, huoltoon ja koulutuksen jakeluun
liittyviä asioita on ulkoistettu. Yksityisen
sektorin vaikutin on se, että pitkäkestoiset
hallitussopimukset voivat olla äärimmäisen
tuottavia. Tämä pätee kuitenkin vain
silloin kun kuluja voidaan pienentää alentamalla
palkkoja ja heikentämällä laatua, kuten
on tehty Iso-Britannian sairaalan ostopalveluiden
suhteen. Lisää voittoja voidaan saada aikaiseksi
heikentämällä etuja, kuten tuli esille
ehdotuksessa yksityistää eräs koulu
Lontoossa (Pimlico), missä perusteena oli koulun
leikkikentän kiinteistöarvo.
Tällainen yksityisen sektorin motiivien
tunkeutuminen koulutukseen, etenkin GATS:in sääntöjen
mukaisesti, uhkaa johtaa porrastettuihin ja epäoikeudenmukaisiin
koulutusjärjestelmiin. GATS:in säännöt
voivat tehokkaasti estää hallitusten tuen
valikoitua käyttöä julkisiin palveluihin.
Tämä lisää sellaisen hallituksen
rahoittaman peruskoulutusjärjestelmän mahdollisuutta,
jossa rahoitusta annetaan kaikenlaisille palveluntarjoajille
ja sitten sallitaan yksilöiden lisätä
tätä maksamalla korkeita hintoja tarjoajille,
joiden tuoteimagot ovat hyvinkin erilaisia tai saada
vapaaehtoisia lisäpalveluita lisähinnasta.
Toisin sanoin GATS voisi dramaattisesti viedä
suuntauksen pois universaalista ja oikeudenmukaisesta
pääsystä ilmaiseen, julkisesti ylläpidettävään
laadukkaaseen koulutukseen ja kohti oppilaiden maksukykyyn
pohjautuvien koulutusjärjestelmien leviämistä.
Kehittyvässä maailmassa tilanne
on vielä vakavampi ja epädemokraattiset
haasteet vielä koruttomampia. Edes jonkinlaisen
koulutuksen tarjonta on tietysti parempi vaihtoehto
kuin tarjonnan puuttuminen kokonaan. Silti ohjelmilla,
joita vetävät monenkeskeiset toimistot yhteistyössä
yksityissektorin kanssa ja joita motivoi mahdollisuus
kasvattaa halvempaa työvoimaa ja uusia kuluttajia
koulutukseen liittyville ja muillekin tuotteille,
on vakavia vaikutuksia autonomisen demokratian kehittymiselle.
Koettu voittopotentiaali tulee selvästi esille
tarkasteltaessa sekä perinteisten että sähköisten
yliopistojen kiinnostusta uusia markkina-alueita ja
etenkin Kiinaa kohtaan.
Liike-elämään tähtäävän
koulutuksen tarjonta uhkaa varsinkin englannin kielen
hallitsevan aseman kautta myös kulttuurisen ja
kielellisen monimuotoisuuden pitkän aikavälin
kestävyyttä. Eurooppalaiset ja aasialaiset
yliopistot ovatkin jo alkaneet tarjota tutkintoja,
joihin johtava opetus on vain englanniksi eli kansainvälisen
liike-elämän kielellä.
Koulutuksen uudelleenmäärittely
GATS:in kautta voittoa tuottavaksi tuotteeksi uhkaa
tuhota kouluttajien ammatillisuuden, leikata koulujen
etuja ja keskittää koulutukselliset prioriteetit
vain voitontavoitteluun, myöntyväisen työvoiman
ja kuluttajien tuottamiseen ja innovatiivisen sosiaalisen
kritiikin tukahduttamiseen.
* Public Private Partnerships (PPs)
are partnerships between public sector organisations
and private sector investors and businesses for the
purpose of designing, planning, financing, constructing
and/or operating infrastructure projects normally
provided through traditional procurement mechanisms
by the State. PPS may involve Designing, Building,
Financing and Operating (DBDO) an infrastructure projects
and no State funding is involved. Investors might
then introduce user changes. Essentially the focus
of PPS is on the provision of services.
Alex Nunn, University of Manchester
Jess Worth, People & Planet
Suomentanut Thua Aalto
Lisää lukemista:
The Threat to Higher Education, Jess
Worth, People & Planet (2000)
saatavana:
http://www.peopleandplanet.org/tradejustice/gats.rtf
The WTO and the Millenium Round: What
is at stake for Public Education?
Education International (1999)
saatavana:
http://www.ei-ie.org/main/english/index.html
GATS and Resistance: The Case of UK
Higher Education and Knowledge-Based Restructuring
in an International Context, Alex Nunn
