Palvelujen kauppaa koskevan GATS-sopimuksen ja julkisten palvelujen suhteesta käydään vilkasta keskustelua. Julkisiin palveluihin kuuluvat muun muassa energia, vesi, terveys, koulutus, posti- ja telepalvelut sekä julkinen liikenne.

GATS kattaa kaikki palvelut "lukuun ottamatta valtion tarjoamia palveluja", jotka puolestaan määritellään palveluiksi "joita ei tarjota kaupalliselta pohjalta eikä kilpailutilanteessa yhden tai useamman palvelun tarjoajan kanssa" (Artikla I.3). Keskeinen kysymys kuuluukin, sulkeeko Artikla I.3 julkiset palvelut GATS:in ulkopuolelle vai katsotaanko niiden kuuluvan GATS:in toimivallan alaisuuteen?

Vaikka kysymys saattaa vaikuttaa tekniseltä, sillä on erittäin suuri merkitys demokratian kannalta. Julkiset palvelut ovat useimmiten välttämättömiä demokraattiselle ja avoimelle päätöksentekoprosessille. Erityisesti tämä pätee koulutukseen ja posti- ja telepalvelujen tarjoamiseen. Vedensaantia ja terveydenhuoltoa pidetään universaaleina ihmisoikeuksina. Koko väestön perustarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan kuitenkin myös muita julkisia palveluja, kuten julkista liikennettä ja energiantuotantoa ja -jakelua.

Julkisilla palveluilla on keskeinen rooli demokratian ja sosiaalisen vakauden ylläpitämisessä. Hallituksilla tulee siksi olla vapaat kädet päättää keinoista, joilla varmistetaan kaikille julkisten palvelujen saatavuus edullisin hinnoin. GATS:issa onkin vaarana, että se saattaa tehokkaasti rajoittaa hallitusten käytettävissä olevien keinojen määrää tai hankaloittaa julkisten palvelujen tarjoamista.

Jos yksittäinen palvelu kuuluu GATS:in kattamien 160 erilaisen palvelusektorin joukkoon, koskevat sitä kaikki sopimukseen sisältyvät horisontaaliset säännöt (kuten vaatimus suosituimmuus- eli Most Favoured Nation-kohtelusta). Jos jäsenvaltio tekee lisäksi erikoissitoumuksia markkinoillepääsyyn ja kansalliseen kohteluun liittyvissä kysymyksissä jonkin tietyn palvelun kohdalla, näiden sitoumusten laajuus määritellään nimenomaan GATS:in puitteissa. Esimerkiksi postisektorilla erikoissitoumuksiin suostuneen jäsenvaltion olisi mahdotonta suojata kansallista postilaitostaan ulkomaisia pikajakelupalveluja tarjoavia yrityksiä vastaan. Samaan tapaan kansalliseen kohteluun yliopistokoulutuksessa sitoutunut jäsenvaltio voi joutua tukemaan rahallisesti myös yliopistotason koulutusta tarjoavia ulkomaisia yrityksiä.

WTO:n jäsenvaltioiden ja jopa WTO:n sihteeristön keskuudessa vallitsee epäselvyyttä siitä, mitä "valtion tarjoamat palvelut" oikeastaan tarkoittaa. Varsinkin WTO:n sihteeristön kannat näyttävät olevan olosuhteista riippuvaisia. Vuoden 1998 terveyttä ja sosiaalipalveluja käsitelleessä muistiossaan (WTO.n asiakirja S/C/W/50) sihteeristö katsoi, että tapauksissa joissa yksityissairaaloita ja valtion omistamia sairaaloita esiintyy rinnakkain, olisi "epärealistista… väittää että mitään kilpailusuhdetta ei olisi." Siispä artikla I.3:n sisältämä varauma valtion tarjoamista palveluista ei tässä tapauksessa pätisi.

Kuitenkin kolme vuotta myöhemmin sihteeristö teki todennäköisesti yltyvän julkisen kritisoinnin takia täydellisen U-käännöksen. Vuoden 2001 markkinoillepääsyä käsittelevässä erikoistutkimuksessaan (Special Study No 6, sivut 123-124) WTO:n sihteeristö totesi että "yksityisten terveyspalvelujen tarjoaminen julkisten terveyspalvelujen rinnalla ei mitätöi jälkimmäisen asemaa valtion tarjoamana palveluna."

Mikä siis on artikla I.3:n todellinen merkitys? Parhaimmillaankin se on epäselvä. Yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten sopimusten tulkintaperiaatteiden mukaisesti voitaisiin myös katsoa, että GATS kattaa suurimman osan julkisista palveluista. Esimerkiksi voidaan tulkita, että tarjonta "kaupallisella perusteella" tarkoittaa, että palvelusta peritään maksu, jolloin mikä tahansa palvelu, jota ei tarjota täysin ilmaiseksi luokitellaan kaupalliseksi. Ja koska lähes kaikista palveluista yleensä peritään jonkinlainen maksu, melkeinpä mikä tahansa julkisen palvelun muoto voitaisiin katsoa GATS:in toimivaltaan kuuluvaksi.

Samaan tapaan "kilpailutilanteessa" tuotettava palvelu voi olla sellainen, jossa vähintään kaksi palvelun tuottajaa tarjoaa samantyyppisiä palveluja samoille markkinoille. Esimerkiksi julkisen ja yksityisen koulun voidaan katsoa kilpailevan samoilla markkinoilla, sillä ne tarjoavat tietyn asteista koulutusta tietyn ikäisille lapsille.

Koska GATS-säädökset rajoittavat tällä tavalla hallitusten politiikkaa, laajempi GATS-sopimus olisi suureksi haitaksi kansalliselle talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikalle. Siispä olisi erittäin vaarallista jättää GATS:in toimivallan tarkempi määrittely WTO:n riitojenratkaisuelimille. WTO:n jäsenmaiden tulisi pikemminkin lainsäädännöllisin keinoin irrottaa julkiset palvelut kokonaan GATS-säädösten piiristä. Tällaisia keinoja olisivat esimerkiksi GATS-sopimukseen tehtävä lisäys tai joko WTO:n ministerikokouksen tai WTO:n yleisneuvoston tekemä virallinen päätös. Näiden juridisten elinten tulisi selkeyttää, että WTO:n jäsenten yhteisymmärryksen mukaisesti kaikki julkiset palvelut ovat yksiselitteisesti ja ilman mitään rajoituksia "valtion tarjoamia."

Markus Krajewski, World Economy, Ecology & Development (WEED)

Suomentanut Johan Ehrstedt

Lisätietoa:

Public services and the scope of GATS, Markus Krajewski, CIEL Research Paper, May 2001, saatavilla Internetistä:

http:// www.ciel.org/