Elinkeinoelämän lobbausryhmät & WTO

ESF (European Services Forum)

European Services Forum (ESF), alunperin nimeltään European Services Network, sai alkunsa 1998 silloisen EU-komissaari Sir Leon Brittanyn aloitteesta. ESF on eurooppalaisten palvelualan edustajien verkosto, joka ajaa eurooppalaisten palvelualan yritysten etuja sekä kansainvälisten palvelumarkkinoiden avaamista, erityisesti Maailman kauppajärjestön WTO:n GATS 2000 -neuvottelujen yhteydessä. Sen jäseninä on 36 eurooppalaista kauppaliittoa ja 50 kansainvälistä yritystä, joiden kotimaa on EU:n jäsen. Suomesta jäsenenä on Fortum.

ESF:n jäsenten toimialaan kuuluvat pankkipalvelut, vakuutukset,
telekommunikaatio, posti- ja toimituspalvelut, ilmailu, laivaus, turismi ja hotellit, catering-palvelut, audio-visuaaliset palvelut, energia- ja ympäristöpalvelut, julkaisutoiminta, insinöörit, arkkitehdit, juridiset palvelut, tilinpito sekä IT-palvelut.

WTO:n ministerikokouksessa Seattlessa ESF oli sekä rekisteröitynyt "valtiosta riippumattomana järjestönä" että kuului EU:n viralliseen delegaatioon.

ESF ja WTO-kierros
ESF tukee laajaa kauppaneuvottelukierrosta, koska se uskoo että laaja agenda on ainoa tapa päästä yhteisymmärrykseen.
ESF:lle tärkeitä teemoja ovat ainakin julkiset hankinnat,
aikataulusitoumukset, sähköinen kaupankäynti, sijoitukset, valtion tuet sekä yrityshenkilökunnan liikkuvuus.

ERT (European Roundtable of Industrialists)

European Round Tarble of Industrialists (ERT) eli Euroopan
teollisuusjohtajien pyöreän pöydän keskustelut perustettiin 1983. Se on foorumi 46:lle eurooppalaiselle yritysjohtajalle, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan talouden kilpailukykyä ja kasvua sekä integroituja markkinoita.

ERT käy aktiivista dialogia yritysten ja hallitusten kanssa sekä
kansallisella että eurooppalaisella tasolla (UNICE, Euroopan komissio, ministerineuvosto sekä Euroopan parlamentti). Kerran puolessa vuodessa ERT tapaa EU:n puheenjohtajaa keskustellakseen yritysmaailmalle tärkeistä tavoitteista. Jokaisella ERT:n jäsenellä on kotimaassaan kontakteja hallitukseen ja parlamenttiin, muihin yrityksiin ja teollisuusliittoihin, "muihin mielipidevaikuttajiin" sekä lehdistöön.

ERT:n jäsenet tapaavat kahdesti vuodessa. Lisäksi ERT:llä on työryhmiä, jotka käsittelevät esimerkiksi koulutusta, työllisyyttä, ympäristöä, kilpailukykyisyyttä, (EU:n) laajentumista, verotusta sekä sisäisiä markkinoita.

ICC (International Chamber of Commerce)

Kansainvälinen kauppakamari (International Chamber of Commerce, ICC) perustettiin vuonna 1919. Se on "ainoa kaikkien maailman kaikkien alojen yritysten edustaja." Sillä on tuhansia jäsenyrityksiä ja -yhdistyksiä yli 130 maasta. Sillä on kansalliset komiteat tärkeimmissä pääkaupungeissa.

ICC pyrkii edistämään avointa kansainvälistä kauppa- ja
investointijärjestelmää sekä markkinataloutta. ICC:n mukaan kaupankäynti on paras tapa edistää rauhaa ja vaurautta, ja siksi ICC:n perustajat vuosisata sitten kutsuivat itseään "rauhan kauppiaiksi." ICC on "neuvoa-antavassa asemassa" Yhdistyneissä. Sen toimintaa ohjaavat pitkälle komiteat, joissa on yli 500 yritysmaailman asiantuntijaa. Komiteat käyvät läpi kansainvälisiä ja kansallisia hallitusten aloitteita, jotka vaikuttavat ICC:n toimialaan ja valmistelevat lausuntoja ja kannanottoja niihin.

UNICE (Union of Industrial and Employers' Confederations of Europe)

UNICE perustettiin vuonna 1958. Sen jäseninä on 33 keskeistä
teollisuuden ja työnanatjien liittoa 26 Euroopan maasta- yhteensä yli 16 miljoonaa yritystä. Suomesta jäsenenä ovat Teollisuuden työnantajat TT sekä Palvelutyönantajat PT. UNICE pyrkii parantamaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja varmistamaan, että lainsäädännössä ja politiikassa huomioidaan yritysten tarpeet.

UNICEn tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu muassa eurooppalainen
kilpailukyvyn parantaminen, pitkäkestoinen taloudellinen vakaus EMUn kautta, avoin kilpailupolitiikka EU:ssa, kansainvälisen kaupan liberalisointi vahvistamalla monenkeskistä kauppajärjestelmää, EU:n laajentuminen, lainsäädäntö pienten ja keskisuurten yritysten kehitykselle haitallisten kulujen ja rajoitusten vähentämiseksi, yrittäjyyden edistäminen sekä taloudellisiin tosiseikkoihin ja rakenteellisiin muutoksiin perustuva sosiaalipolitiikka (alempi verotus, tehokkaammat julkiset palvelut, joustavammat työmarkkinat).

UNICE osallistuu aktiivisesti Euroopan komission kaupan hallintoyksikön (DG Trade)järjestämiin "kosultaatioihin kansalaisyhteiskunnan kanssa" sekä kahdesti vuodessa järjestettäviin yleiskokouksiin WTO-asioista. UNICE on myös DG Trade Contact Groupin jäsen.

UNICE puheenjohtaja, paroni Georges Jacobs osallistuu myös EU:n ja Japanin teollisuuden pyöreän pöydän keskusteluihin (EU-Japan Business Dialogue Round Table, EJBDRT). EJBDRT:hen kuuluu yli 40 yritysjohtajaa EU:sta ja Japanista. Vuosikokouksessaan Brysselissä heinäkuussa 2001 ryhmä peräänkuulutti "uuden, kunnianhimoisen WTO-kierroksen aloittamista."

UNICE ja uusi WTO-kierros
UNICE tukee voimakkaasti uuden, laajan kauppaneuvottelukierroksen aloittamista WTO:ssa. "Mitä laajempi agenda, sitä suurempi menestys". Tärkeimpinä alueina UNICE pitää sopimusraamien kehittämistä suoria ulkomaisia investointeja varten, palvelualojen markkinoiden avaamista,
kaupan rajoitteiden purkua sekä kauppa- ja tullijärjestelmien
yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista.

UNICE kokee, että WTO:n olisi sopimatonta puuttua ympäristöasioihin, sosiaalisiin, julkista terveyttä ja kehitystä koskeviin kysymyksiin, joihin sillä ei ole "kompetenssia eikä voimavaroja, ja joita varten on olemassa muita instituutioita tai tarvitaan toisenlaisia lähestymistapoja."

Neuvottelujen ei tulisi kestää kolmea vuotta kauempaa, eikä niiden tule hidastaa uusia jäsenneuvotteluja (erityisesti Taiwanin, Venäjän ja Vietnamin).

Lue lisää UNICEn kannasta WTO-kierrokseen

Lisätietoa EJBDRT:stä sekä sen WTO-kierrosta koskeva lausunto

USCSI (US Coalition for Service Industries)

USCSI on ehkä taitavin kaikista palvelualan lobbausryhmistä. Se
perustettiin 1982 turvaamaan USA:n palvelujen tuottajien etuja
kansainvälisessä palvelujen kaupassa. Järjestö pyrkii erityisesti
vähentämään kaupan rajoitteita yhdysvaltalaisilta tuottajilta ja sitenparantamaan jäsentensä kansainvälistä kilpailukykyä. Sillä on myös hyvät suhteet palvelualan yrityksiin ja lobbausryhmiin Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa (European Services Forum ESF, Japan Services Network ja Chilen, Argentiinan ja Hong Kongin yksityiset palvelualan järjestöt). USCSI on ajanut vahvasti palvelualan markkinoiden avaamista, ja sillä on tärkeä rooli asiaa ajavissa verkostoissa kuten Global Services Network ja RedServ (Services Business Network of the Americas).

USCSI:llä oli merkittävä rooli Maailman kauppajärjestön WTO:n palvelujen kauppaa koskevan sopimuksen (GATS) laatimisessa sekä ajoivat voimakkaasti WTO:n telekommunikaatiota ja rahoituspalveluja koskevia sopimuksia (toimeenpantu 1997). Lisäksi USCSI osallistui aktiivisesti palveluneuvotteluihin WTO:ssa, Amerikkojen vapaakauppaaluetta (FTAA) sekä Chilen ja Singaporen vapaakauppasopimusten neuvotteluihin.

USCSI konsultoi USA:n hallituksen kauppapoliittisia elimiä (kuten US Trade Representative ja Commerce Department) ja
valtionvarainministeriötä vakituisesti ja järjestää kongressin jäsenille koulutustilaisuuksia tapahtumista, jotka vaikuttavat merkittävästi Yhdysvaltain palvelukauppaan. USCSI lobbaa ahkerasti markkinoiden avaamisen puolesta myös ulkomailla, kuten Kiinassa ja Intiassa.

USCSI ja uusi neuvottelukierros WTO:ssa
USCSI toivoo lyhyttä ja tarkennettua neuvottelukierrosta WTO:ssa.

Palveluneuvottelujen USCSI uskoo onnistuvan ilman uutta
neuvottelukierrostakin. USCSI:n puheenjohtaja Dean O'Hare kuvasi WTO:n palveluneuvotteluja "parhaaksi ja ainoaksi mahdollisuudeksi monenvälisellä tasolla alentaa (kaupan) esteitä ja laajentaa markkinoitamme."

Lue USCSI:n näkemyksiä WTO:sta ja uudesta kauppaneuvottelukierroksesta

Keidanren (Japan Federation of Economic Organizations)

Keidanren on japanilaisten talousjärjestöjen liitto, joka perustettiin 1946. Sen jäseninä on 1004 Japanin johtaviaa yritystä (joista 63 on ulkomaisia yrityksiä), 117 teollisuusryhmää eri sektoreilta (muun muassa energia ja jakelu).Keidanrenin tavoite on helpottaa yritysmaailman kohtaamia ongelmia Japanissa ja ulkomailla sekä lisätä Japanin ja maailman talouksien kehitystä.

Keidanrenilla on useita komiteoita eri aloilta. Komiteat keräävät
yritysmaailman mielipiteitä ja laativat kannanottoja hallitukselle ja poliittisille puolueille, pyrkien voimakkaasti saamaan kantansa läpi. Keidanren toimii myös yhteistyössä kansainvälisten elinten, muiden maiden hallitusten ja yritysten kanssa. Järjestö pyrkii myös luomaan suhteita muun muassa kuluttajajärjestöjen, ammattiyhdistysten kanssa.

Keidanren ja WTO:n kierros "WTO:n vahvistaminen on elintärkeää maailmantalouden kehittymiselle." Keidanren pitää WTO:ta erityisen tärkeänä yrityksille, sillä se edistää kaupan rajoitteiden purkua ja kehittää uusia sääntöjä "parantamaan
kansainvälistä yritysympäristöä."

Japanilaiset yritykset kannattavat uutta neuvottelukierrosta ja
käsiteltäviksi seuraavia teemoja: teollisuustullien vähentäminen,
investoinnit, polkumyynti, elektronista kaupankäyntiä ja
immateriaalioikeuksia. Lisäksi käynnissä olevat "built-in neuvottelut" eli maatalous- ja palvelujen kauppaa koskevat neuvottelut on sisällytettävä uudelle kierrokselle, jai teollisuusmaiden maatalousmarkkinat on avattava. Muita teemoja Keidanren ei välttämättä vastusta, mutta WTO:n jäsenten tulisi harkita laajemman agendan seurauksia. Japanilainen teollisuus kannattaa voimakkaasti kansainvälisten investointisääntöjen luomista WTO:hon.

TABD (Transatlantic Business Dialogue)

"Minusta markkinavoimilla pitäisi olla enemmän sananvaltaa päätöksenteossa."
- Kauppasihteeri William Daley puheessaan TABD:n Berliinin konferenssissa 1999

Transatlantic Business Dialogue (TABD) on yhdysvaltaisten ja
eurooppalaisten yritysten ja elinkeinoelämän liittojen yhteistyöfoorumi.

05.04.2003