ministerikokoukset

Kuudes ministerikokous Hong Kongissa 13.-18.12. 2005

Maailman kaupppajärjestön kuuudes ministerikokous järjestetään Hong Kongissa joulukuussa. Edellisen kokouksen (Cancun, 2003) epäonnistuttua monenkeskinen kauppajärjestelmä on taistellut uskottavuuskriisissä ja bilateraalisille ja alueellisille kauppasopimuksille on annettu enemmän painoarvoa. Kauppaneuvottelut, nk. Dohan kierros ei ole edennyt toivotusti, ja aikataulusta ollaan pahasti jäljessä - neuvottelujen oli määrä päättyä vuoden 2005 loppuun mennessä.

WTO:n uusi pääjohtaja, EU:n entinen kauppakomissaari Pascal Lamy, on ilmoittanut neuvottelukierroksen loppuunsaattamisen olevan hänelle tärkeintä. EU:n nykyinen kauppakomissaari Peter Mandelson pitää myös Dohan kierroksen onnistumista tärkeänä, mutta Yhdysvaltojen nykyinen hallinto ei edelleenkään pidä monenkeskistä kauppajärjestelmää erityisen tärkeänä.

Maatalous

Palvelukauppa

G90-ryhmä

Miniministerikokoukset

Maatalous on edelleen Dohan neuvottelukierroksen avainkysymys. Maatalouden tuet - pääasiassa vientituet - aiheuttavat migreeniä neuvottelijoille. Yhdysvallat on tehnyt tunnusteluja eri suuntaan, varoen kuitenkin paljastamasta lopullista kantaansa. Sen odotetaan kuitenkin tekevän melko vaatimattomia myönnytyksiä hiukan ennen Hong Kongia tai sitten itse kokouksessa. Tällöin muille jäisi vaihtoehdoksi hyväksyä tai vastustaa, jolloin niitä saatetaan syyttää neuvottelujen jarruttamisesta. Monet WTO:n jäsenmaat pelkäävät, että Yhdysvaltojen lisääntyvien sisäisten jännitteiden vuoksi se tulee joustamaan neuvotteluissa niukasti.

EU:ssa viljelijäjärjestöt ovat yhä tyytymättömämpiä sekä unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen että kauppakomissaari Mandelsonin priorisointiin. Komissaarin kanta on joustaa maataousneuvotteluissa, jotta EU:n suuryhtiöiden markkinoillepääsy teollisuustuotteiden sekä palvelujen osalta paranisi. EU on luvannut ajaa alas vientitukijärjestelmän (vaikkei päivämääriä ole vielä lyöty lukkoon) sekä ilmoittanut voivansa hyväksyä merkittäviä kotimaisen tuen leikkauksia. Käytännössä kyse on siistä, että EU on siirtänyt tukia WTO:n erilaisista "laatikoista" toiseen, eikä todellisuudessa joutuisi tekemään kovinkaan suuria myönnytyksiä. (ks. maataloussopimus)

Maatalousneuvotteluissa Yhdysvaltain ja EU:n rinnalle merkittäväksi toimijaksi on noussut ns. Group of 20 (G20), jota vetävät Intia ja Brasilia.

USA:n sisäinen keskustelu on keskittynyt sen kasvavaan kauppavajeeseen Kiinan kanssa sekä juuri ja juuri läpi menneeseen Keski-Amerikan vapaakauppa-alueeseen CAFTAan (ks. uutiset). Kongressissa on paljon vastustusta palvelukauppasopimuksen ns. neljännestä toimitusmuodosta (mode 4), joka koskee ihmisten liikkuvuutta. Kongressin haluttomuus helpottaa palvelukauppaan liittyen ihmisten liikkuvuutta vaikuttanee Yhdysvaltojen tekemiin tarjouksiin GATS-sopimuksen suhteen.

Muiden jäsenmaiden, lähinnä kehittyvistä maista koostuvan "Group of 90"-ryhmän (Afrikka-ryhmä, vähiten kehittyneet maat, Afrikan, Karibian ja Tyynenmenren AKT-maat) kannalta ei Dohan kierroksella ole mitään annettavaa. EU:n mukaan nämä maat saavat kierroksen "ilmaiseksi", siis joutumatta tekemään mitään - huolimatta siitä, etteivät ne olleet alun alkaen halukkaita käymään koko neuvotteluja. "G90"-ryhmä toivoo ennemmin kauppasopimusten uudistamista siten, että kaupan säännöistä saataisiin oikeudenmukaisempia ja kehitystä tukevia.

Kesän jälkeen neuvotteluissa on vahvistunut kehitysavun ja kaupan sitominen toisiinsa (aid for trade), joka liittyy velkojen mitätöintiin ja kehitysavun lisäämiseen.

Mini-ministerikokoukset

Kenia, maaliskuu

Hong Kongin kokousta on valmisteltu jälleen "mini-ministerikokouksilla", joihin kutsutaan vain muutamia jäsenmaita neuvottelemaan avainkysymyksistä.

Maalikuussa järjestettiin mini-ministerikokous Mombasassa. Kokoukseen osallistuivat EU:n edustajina kauppakomissaari Mandelson ja maatalouskomissaari Fischer-Boel. Lehdistötiedotteessaan he totesivat kokoukseen osallistuneiden jäsenmaiden olevan löytämässä konsensusta teollisuustariffien alennuksesta ja EU:n luvanneen ajaa Geneven neuvotteluissa maakohtaisesti räätälöityjä tariffileikkauksia.

Maataloudesta komissaarit totesivat samaa kuin aina: merkittävää edistystä on saatava aikaan, varsinkin markkinoillepääsyssä. Maatalousneuvottelut ovat kuitenkin olleet takalukossa vuodesta 2000 alkaen, eivätkä esimerkiksi suomalaiset virkamiehet pitäneet etenemistä enää mahdollisena lokakuussa (ks. uutiset).

Maatalousneuvottelujen on Dohan ministerikokouksesta 2001 asti puhuttu kaatavan koko kierroksen. Peruselementit ovat olleet jo pitkään tiedossa. Yhteisymmärrykseen ei silti ole päästy huolimatta siitä, että esimerksi maatalouden vientitukien alasajo on kirjattu Dohan kokouksen loppulauselmaan.

Komissaarit esittivät myös useimpien Mombasassa kokoontuneiden maiden olevan yhtä mieltä siitä, että palvelukaupassa tulee pyrkiä kunnianhimoisiin ratkaisuihin, jotta neuvottelukierros edistäisi maiden kehitystä. Genevessä koko WTO:n kokoontuessa tällaiseen yksimielisyyteen ei kuitenkaan koskaan ole päästy. EU:n "kunnianhimoiseen" palvelukaupan avaamisstrategiaan kuuluu mm. vesihuollon liberalisointi, mitä kehittyvät maat vastustavat. On epäselvää, miksi vesihuolto on EU:lle kynnyskysymys, sillä ylikansalliset vesiyhtiöt sanovat, etteivät tavoittele markkinoille pääsyä. "Neuvottelemme parempia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle", sanoi Anders Jennsen EU:n kauppapoliittiselta pääosastolta vesihuoltoja ja GATS-sopimusta käsitelleessä symposiumissa 15.3.

"En usko, että liberalisoimalla kehitysmaiden vesihuolto GATS-sopimuksen avulla auttaa saavuttamaan tarvittavia päämääriä", sanoi Richard Aylard RWA Thames Waterista. Yhtiö on saksalaisomisteinen ja vastaa Lontoon vesihuollosta. "Analysoimme sopimusta, emmekä löytäneet siitä mitään todellisia hyötyjä yrityksille tai kehitysmaille. Vesi on paikallinen kysymys, mutta kauppaneuvotteluja käyvät kansalliset hallitukset. Paikallisen tason tarpeet ja sovellukset (applications) eivät useinkaan kohtaa." Kehitysjärjestöt yhtyivät kerrankin ylikansallisten yhtiöiden kantaan.

Kiina, heinäkuu

30.10.2005