GATS-sopimuksen vaikutukset terveysperusteiseen
alkoholipolitiikkaan
Palvelukauppaa koskevilla neuvotteluilla
saattaa olla kielteisiä vaikutuksia terveysperusteiseen
alkoholipolitiikkaan. Kauppapolitiikan voimakkaampi
asema uhkaa kansanterveydellisiä alkoholipoliittisia
keinoja rajoittaa ja säädellä alkoholin myyntiä, laatua
ja mainontaa. Valtiot, joissa rajoittavaa politiikkaa
on harjoitettu, keskittyvät puolustamaan erillisvapauksiaan
noudattaa terveysperusteista alkoholipolitiikkaa.
Ne valtiot, joissa rajoittavaa politiikkaa ei ole
ollut, eivät myöskään voi ottaa käyttöön sellaisia
alkoholipoliittisia instrumentteja, jotka rajoittavat
vapaakauppaa.
Oleellinen kysymys GATS-sopimuksen vaikutuksista
kansalliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan on se,
voiko sopimusta tulevaisuudessa tulkita suppeasti
vain tiettyjen palvelujen kauppaa koskevana sopimuksena,
vai onko sillä pitkällemenevämpiä vaikutuksia valtioiden
mahdollisuuksiin luoda uusia kansallisia ratkaisuja.
Sosiaali- ja terveyspoliittisesti olisi oleellista
säilyttää mahdollisimman laaja joustavuus mahdollisuuksissa
ottaa käyttöön keinoja vähentää alkoholista johtuvia
haittoja tulevaisuudessa. EU:n alueella kilpailusäädökset
ovat jo nyt luoneet paineita omille jäsenvaltioilleen
purkaa olemassaolevat alkoholimonopolit ja mainoskiellot.
Alkoholibisnes on kansainvälistynyt
ja useimmat yritykset monikansallisia, jotka suuntautuvat
vientiin. Nämä tendenssit ovat olleet nähtävillä myös
Suomessa. WTO:n jäsenvaltiot voivat itse ilmoittaa
ne palvelut, joiden osalta sovelletaan vapaakauppaa,
mutta GATS-sopimukseen sisäänkirjoitetun laajenemismenettelyn
kautta kaikki palvelukaupan osa-alueet ovat jatkuvasti
neuvottelujen alla. Valtioiden oikeus sulkea haluamiaan
palveluja vapaakaupan ulkopuolelle on suppea, ja joidenkin
arvioiden mukaan on todennäköistä, että alkoholipolitiikan
välineet eivät jatkossa voi kuulua sopimusten ulkopuolelle
ilman erityisiä toimia. Vaikuttaa siltä, että komission
käyttäessä EU:n ääntä WTO-neuvotteluissa, kansanterveydelliset
argumentit ovat heikkoja etenkin pitkällä aikavälillä:
hyvinvointivaltion rooli tässä prosessissa näyttäytyy
puolustavana. Alkoholipolitiikassa on jo pitkään tiedetty
olevan kohtalonyhteys kokonaiskulutuksen ja alkoholin
haittojen välillä.
Vapaakauppaideologian myötä mahdollisuudet
rajoittaa kulutusta, tarjontaa ja mainontaa ovat vähentyneet
ja vähentymässä. Tästä syystä myös suomalaisen alkoholipolitiikan
painopiste on siirtynyt kontrollista haittojen vähentämiseen.
Alkoholipolitiikkaan liittyy verotuksen kautta myös
vahva fiskaalinen intressi. Kuten tiedetään, EU:n
johdosta alkoholiverotus on joka tapauksessa muutoksessa.
Jos alkoholin vähittäismyyntimonopolit
eivät sinänsä suosi kotimaisia tuotteita, WTO-sopimukset
eivät aiheuttane välitöntä uhkaa. Lisäksi on edelleen
mahdollista WHO:n kautta vahvistaa kansanterveydellisen
alkoholipolitiikan mahdollisuuksia WTO:ssa. Tämä kuitenkin
vaatii pikaista ja määrätietoista politiikkaa, kun
vallitseva tendenssi on toisensuuntainen. Olisi luotava
uusi kansainvälinen terveyspoliittinen sopimus WHO:n
puitteissa, jolla olisi määräävä asema suhteessa GATS-sopimukseen.
AIDS-lääkkeiden osalta on saatu ennakkotapaus siitä,
että kansanterveydellisin perustein voidaan murtaa
kauppapoliittisia intressejä. Tätä on käytettävä ennakkoesimerkkinä
ja nostettava terveysperusteinen alkoholipolitiikka
itsenäisenä kysymyksenä GATS-agendalle.
Riippumatta pohjoismaiden kyvystä suojata
omaa terveyperusteista alkoholipolitiikkaansa vapaakauppasopimuksilta,
maailmanlaajuisesti GATS saa aikaan alkoholimarkkinoiden
liberalisoinnin, ellei mitään tehdä. Kehitysmaissa,
joissa ei ole rajoittavan alkoholipolitiikan perinnettä,
mutta kasvava alkoholin kulutus, GATS-sopimus tekee
vaikeaksi perustaa uusia vähittäismyyntimonopoleja,
rajoittaa mainontaa, rajoittaa myyntiartikkeleiden
laatua (kuten alkoholiprosenttia), rajoittaa myyntilisenssien
määrää, rajoittaa myyntiaikoja. Muun muassa nämä keinot
ovat olleet sellaisia, joilla Euroopan maissa on pyritty
vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholin
kulutuksesta johtuvia haittoja. Alkoholibisnes on
lisääntyvässä määrin suuntautunut kehitysmaiden kasvaville
markkinoille. Yritysten on väitetty käyttäneen mainonnassaan
harhaanjohtavia väitteitä alkoholin vaikutuksesta
terveyteen ja kampanjoita on suunnattu erityisesti
nuorille.
Toimittanut Rosa Meriläinen
Lähteet:
Editorial: Institutional changes and
institutions as change-makers. Nordic Studies on Alcohol
and Drugs, s. 3-4. Stakes 2002, Helsinki
Grieshaber-Otto, Jim & Schacter, Noel:
The GATS: Impacts of the internarional "services"
treaty on health-based alcohol regulation. Nordic
Studies on Alcohol and Drugs, s. 50 - 68. Stakes 2002,
Helsinki
Alavaikko, Mika: Nordic alcohol policies
and the liberalisation of international trade. Nordic
Studies on Alcohol and Drugs, s. 69 - 75. Stakes 2002,
Helsinki
Bolwell, David: WTO ja palvelukaupan
yleissopimus. Vaikutukset julkiseen terveydenhuoltoon.
Alkuperäinen muistio laadittu PSI:lle 1999
Ferney-Voltaire 2000-luvun alkoholiohjelma
- yhteistyötä ja vastuuta. Sosiaali- ja terveysministeriön
työryhmämuistioita 2000:29