EU:n perustuslaki: yhteinen kauppapolitiikka

Euroopan unionin jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan 18.6. uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta, joka korvaa entiset EU:n perussopimukset ja muodostaa kansallisia lakeja sitovan säädösjärjestelmän. Perussopimuksen voimaantulosta ei kuitenkaan ole vielä tietoa, sillä jäsenmaiden on ensin ratifioitava se.

EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa uudistettiin perussopimuksen myötä nykyisestä, Nizzan sopimuksesta. mukaan on nyt otettu mm. ulkomaiset suorat investoinnit.

Julkisista palveluista käytiin pitkää ja vaikeaa vääntöä kaksi vuotta kestäneiden velmistelujen ja neuvottelujen ajan. Sopimusta valmistelleen tulevaisuuskonventin alkuperäisessä esityksessä komission toimivaltaan oltiin siirtämässä kaikkia palveluja, ml. suojalausekkeella turvatut kulttuuri- ja audiovisuaalialojen palvelut sekä koulutus-, sosiaali- tai terveyspalvelut.

Lopullisessa versiossa Nizzan rajoitukset on loppujen lopuksi säilytetty. Sopimuksen mukaan jäsenmaat voivat suojella omia kauppapoliittisia intressejään kulttuuri-, audiovisuaali-, sosiaali-, terveys ja koulutuspalvelujen suhteen tietyissä olosuhteissa:

* kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelujen kaupassa, jos kyse on Unionin kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen kohdistuvasta uhasta

* sosiaali- ja terveysalan sekä koulutuspalvelujen kaupassa, mikäli on vakava riski kansaliselle organisaatiolle ja vahingoittaisi jäsenten vastuuta tarjota niitä

Myös näiden neuvottelujen osalta neuvostolta edellytetään yksimielisyyttä.

Anastasia Laitila