|
Cancún
WTO:n viides ministerikokous Cancunissa 10.-14.9.
2003
Dohan kiista
Jo muutenkin vaikeuksissa olevan Dohan neuvottelukierroksen
näkymät synkkenivät entisestään 31.3.2003. Tällöin umpeutui
maailman kauppaministerien asettama takaraja, johon
mennessä oli tarkoitus sopia siitä, missä määrin maatalouskauppaa
ja palveluja vapautetaan nykyisestä. Kansainvälisten
neuvottelujen aikarajat venyvät yleensäkin, mutta tällä
kertaa panokset ovat varsin suuret. Maatalouskaupan
lisäksi sopimukseen ei ole myöskään päästy halpojen
geneeristen lääkkeiden viennistä kehitysmaihin eikä
kehitysmaiden erityiskohtelusta. Nämä ongelmat piti
alun perin ratkaista viime vuoden loppuun mennessä.
Maatalous avainkysymys
Maatalouskauppa on koko kierroksen keskeinen kysymys.
Monet kehitysmaat tunsivat tulleensa huijatuksi Uruguayn
kierroksella, ja käytännössä ainoastaan lupaus maataloustuotteiden
kaupan vapautumisesta sai ne osallistumaan Dohan kierrokseen.
Ei ole siis mikään ihme, että kehitysmaat alkavat turhautua,
WTO:n pääjohtaja Supachai Panitchpakdi toteaa. Turhautuminen
voi levitä muillekin neuvottelualueille, kuten palveluihin,
teollisuustuotteiden tullien leikkaamiseen sekä dumppauksen
vastaisten sääntöjen uudistamiseen.
Useimmat maat pitkittävät päätöksentekoa näillä alueilla,
kunnes maatalouskiista selviää. Yhdysvaltain kauppaneuvottelija
Robert Zoellickin mukaan Yhdysvaltojen halukkuus tehdä
myönnytyksiä dumppauksen vastaisissa neuvotteluissa
riippuu maatalousneuvottelujen edistymisestä.
Kuppikunnat
Kiistelevät valtiot ovat muodostaneet ryhmittymiä,
joista kukin tulkitsee Dohan sopimuksessa muotoiltuja
käsitteitä omalla tavallaan. Yhden ryhmittymän muodostavat
maataloustuotteiden viejien Cairns-ryhmä
sekä Yhdysvallat. Yhdysvallat haluaa poistaa vientituet
viidessä vuodessa, leikata kotimaisia tuotantotukia
viiteen prosenttiin maataloustuotannon arvosta ja vähentää
tullimaksut enintään 25 prosenttiin. Maan mielestä korkeampia
tukia myöntävien valtioiden pitäisi leikata niitä huomattavasti
enemmän kuin pienempiä tukia myöntävien.
Toisessa ääripäässä ovat EU, Sveitsi, Norja, Japani
ja Etelä-Korea. EU:n mielestä riittäviä toimenpiteitä
ovat vientitukien vähentäminen 45 prosentilla, tuotantotukien
vähentäminen 55 prosentilla ja tullimaksujen leikkaaminen
36 prosentilla. EU:n mukaan kaikkien maiden tulleja
tukia pitäisi leikata yhtä paljon.
EU syntipukkina
Neuvottelukierroksen epäonnistumisesta syytetään lähinnä
EU:ta, joka ei ole kyennyt sopimaan yhteisen maatalouspolitiikkansa
(Common agricultural policy, CAP) radikaalista uudistamisesta.
EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler on ehdottanut
tukien riippumattomuutta maataloustuotannon määrästä,
mikä vähentäisi kotimaisen ja vientituen tarvetta. Ranska
ja Välimeren maat ovat kuitenkin suhtautuneet ehdotukseen
epäilyksellä. Lisäksi Ranskan Jacques Chirac ja Saksan
Gerhard Schröder ovat sopineet CAP-kulutuksen pysyvän
muuttumattomana vuoteen 2013 asti. Vaikka tämä käytännössä
tarkoittaakin reaalisen kulutuksen vähenemistä, se venyttää
varsinaisia uudistuksia pitkälle Dohan aikataulun ulkopuolelle.
Maatalousneuvotteluja vaikeuttavat lisäksi ongelmat
parhaasta tavasta auttaa köyhiä maita. Eräät Afrikan
ja Karibian alueen maat, joilla on etuoikeutettu yhteys
rikkaiden maiden markkinoille, haluaisivat luonnollisesti
säilyttää etuoikeutensa. Tämä ei kuitenkaan miellytä
vientituotteensa tehokkaammin tuottavia maita, kuten
Argentiinaa. Intian kaltaiset köyhät maat puolestaan
pelkäävät maatalouskaupan vapautumisen tuhoavan niiden
maatalouden.
Aikarajat pettävät
Tällä hetkellä viimeiseksi takarajaksi on muodostunut
Cancunin ministerikokous ensi syyskuussa. Monien mielestä
käsittelemättömiä asioita on niin paljon, että Dohan
kierrosta ei saada päätöksen tammikuuhun 2005 mennessä.
Ministerien täytyy joko valmistaa vähemmän kunnianhimoinen
ohjelma ajoissa tai pidentää aikataulua. Maatalous on
kuitenkin useille maille liian tärkeä asia jätettäväksi
vähemmälle huomiolle, joten viivästys näyttää todennäköisemmältä.
Epävirallisesti on puhuttu aikarajan siirtymisestä
vuoteen 2007, jolloin presidentti Bushin virkakausi
päättyy. Viivästyminen aiheuttaa kuitenkin lisäongelmia.
Yhdysvaltain neuvottelujen Amerikan vapaakauppa-alueesta
sekä Aasiassa ja EU:ssa käytävien kahdenvälisten kauppaneuvottelujen
pelätään vievän voimavaroja Dohan kierrokselta. Lisäksi
neuvottelujen venyessä useat tällä hetkellä katkolla
olevat kiistat saattavat syttyä uudelleen. Yhdysvallat
on esimerkiksi vihjannut tekevänsä WTO:lle valituksen
EU:n asettamasta geneettisesti muunneltujen elintarvikkeiden
tuontikiellosta.
Sota terrorismia vastaan
Syyskuun 11. päivän hyökkäyksen jälkeen Dohasta tuli
terrorismin vastaisen sodan yhtenäisyyden symboli. Tällä
hetkellä kauppaneuvottelut voisivat jälleen olla yhdistävä
tekijä - merkki siitä, että geopoliittiset rasitteet
Yhdysvaltain ja Euroopan välillä eivät ole pilanneet
niiden välisiä taloudellisia suhteita. Toisaalta Irakin
jälkimainingeissa pääneuvottelijat saattavat olla vielä
haluttomampia kompromissiin.
Kirjoitus perustuu artikkeliin "The Doha Squabble".
The Economist, March 29th-April 4th 2003.
Toimittaen kääntänyt Eija Vinnari
Cancun-uutisointia
04.04. 2003
Cancun-uutisointia 18.10.
2002
12.05.2003
|