../etusivulle

Ajankohtaista
Ruoka & maatalous
Ympäristö
Naiset
Velka & rahoituslaitokset
WTO
Yhtiöt ja yksityistäminen
Vaihtoehdot
Lisätietoja
Yhteystiedot

Etusivu

 

 

../etusivulle

uutisia

Talouden kovat arvot ajavat itsemurhiin Virossa

21.2.2005

Vaikka itsemurhien määrä on laskenut Virossa 1990-luvun puolivälin huippulukemista, luku on yhä korkeimpia Euroopassa. Vain Liettuassa ja Venäjällä itsemurhat ovat väestömäärään suhteutettuna yleisempiä kuin Virossa. Tutkijat pitävät yhtenä syynä itsemurhiin kovien taloudellisten arvojen korostumista yhteiskunnassa.

"Huolestuttavinta on se, etteivät nuorten miesten itsemurhat ole vähentyneet. Se kertoo kovista taloudellisista paineista", sanoo itsemurhia tutkivan virolais-ruotsalaisen instituutin (ESSI) johtaja, professori Airi Värnik.

Vuonna 2002 lähes 400 virolaista teki itsemurhan, mikä on 27 itsemurhaa 100 000:aa ihmistä kohden. Vuoden 2002 jälkeen itsemurhia ei ole Virossa tilastoitu, mutta tutkijat arvioivat määrän joko säilyneen ennallaan tai korkeintaan hieman laskeneen.

Väestöltään 3,5 kertaa suuremmassa Suomessa itsemurhia tilastoitiin samana vuonna 1 095 eli 21,1 itsemurhaa 100 000:aa asukasta kohden. Suurin osa suomalaisten tekemistä itsemurhista liittyy masennukseen.

Toinen yleinen taustatekijä on päihteet. Professori Erkki Isometsän mukaan itsemurhiin ei kuitenkaan ole yleensä yksittäisiä syitä, vaan niiden takana ovat kasautuneet vaikeudet.

Tuoreimmat Suomen itsemurhatilastot ovat vuodelta 2003. Tilastokeskuksen mukaan maassamme tehtiin silloin 1 075 itsemurhaa, mikä vastaa 20,6 tapausta 100 000 ihmistä kohden. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna.

Suomen itsemurhaluvut ovat laskeneet vuodesta 1990 lähtien, mutta ovat edelleen poikkeuksellisen korkeita Länsi-Euroopan keskitasoon verrattuna.

Mäenpää: Suomi unohtanut EU:n sosiaalisen ulottuvuuden

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä Suomi on laiminlyönyt EU-keskustelussaan sosiaalisen ulottuvuuden. Uutispäivä Demarin haastatteleman Mäenpään mukaan Suomessa kiistellään EU:n taistelujoukoista, mutta unohdetaan esimerkiksi uusien jäsenmaiden työelämän säädökset.

Mäenpää uskoo, että unionin uudet jäsenmaat saattavat muuttaa merkittävästi Euroopan hyvinvointipolitiikkaa ja työelämää. Mäenpään mielestä Suomi on myös viime vuosina lipsunut pois unionin ytimestä.

Lähde:
STT

21.02.2005