uutisia

Vanhanen haluaa EU-lainsäädännössä kilpailukyvyn etusijalle

18.03. 2005

EU:n kilpailukyvyn kehittämiseksi pitää jatkossa ottaa paremmin huomioon lainsäädännön vaikutus kilpailukykyyn, katsoo pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). "Hintaan mihin hyvänsä ei pidä uutta lainsäädäntöä tehdä. Täytyy ottaa huomioon myös se, että EU:n alueella pitää teollisen työn kehittyä," Vanhanen sanoi.

Hän otti esimerkiksi EU:n kemikaaliasetuksen, joka alkuperäisessä muodossaan olisi käynyt unionin yrityksien kukkarolle kymmenien miljardien eurojen edestä. "Se olisi heikentänyt kilpailukykyä ja eurooppalaisten yritysten menestysmahdollisuuksia. Samalla olisi varmaan kemikaaliturvallisuus parantunut, mutta jotakin tasapainoa pitää hakea."

Vanhanen selosti perjantaina EU:n ensi viikon huippukokouksen aiheita eduskunnan suurelle valiokunnalle. Kilpailukykyä kehittävän Lissabonin strategian ohella kokouksessa keskustellaan Kioton sopimuksesta. Suomi haluaa, ettei EU vuoden 2012 jälkeen enää tee yksipuolisia sitoumuksia, vaan sitoutuu päästövähennykseen vain jos muut merkittävät maat ja maaryhmät ovat mukana. Nyt voimassa olevia sitoumuksia Vanhanen ei silti kutsunut virheeksi.

"Siinä otettiin vastaan haaste, johon ei sitten muita saatu riittävässä määrin sitoutumaan. Voidaan vain kysellä, mikä vaikutus sillä oli suhteelliseen kilpailukykyyn, jos muut eivät samanlaisia sitoumuksia omaksu."

Vanhanen peräsi EU-mailta suurempia satsauksia tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Se pitää toteuttaa kansallisissa budjeteissa, ei EU- rahoitusta kasvattamalla, hän korosti.

Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava vetosivat perjantaina sen puolesta, että Lissabonin strategiassa pidetään kiinni työelämän laatua kehittävistä tavoitteista eikä alisteta kaikkia muita tavoitteita talouskasvulle, kuten komissio järjestöjen mielestä tekee.

Vanhasen mukaan Suomi tukee komissiota ja sen suunnitelmaa keskittyä kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Se ei merkitse sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden hylkäämistä."Ne ovat osa eurooppalaista menestystä ja kilpailukykyä. Nyt vain aikaisempaa voimakkaammin keskityttäisiin kasvua edistävään politiikkaan," Vanhanen selitti.

Joustoa vakaussopimukseen

Ensi viikon kokouksessa käsitellään paitsi unionin kilpailukyvyn parantamista myös vakaussopimuksen uudistamista. Esillä on ollut ajatus listoista eli perusteluista sille, että jokin maa julkisessa taloudessaan ylittää kolmen prosentin alijäämärajan.

"On listoja ja listoja. On ihan eri asia, jos todetaan toimenpiteitä, joita ongelmissa oleva jäsenmaa on tehnyt rakenneuudistusten saavuttamiseksi. Sellaisen listan hyväksyminen on paljon helpompaa, kuin jos listalle otetaan sellaisia kansallisia menoeriä, jotka ovat poikkeuksellisen suuria. Tämäntyyppisiä listoja emme kovin suotavina pitäisi."

Vanhasen mukaan vakaussopimusta ei näillä muuteta, vain sen tulkintaa. Suomi voi suostua siihen, että vaikeuksiin joutunut maa saa lisäaikaa taloutensa korjaamiseen, jos se on sitoutunut tarvittaviin uudistuksiin. Säännöistä neuvotellaan valtiovarainministerien kesken sunnuntaina. Vanhanen toivoi, että ratkaisu syntyy.

"Tavoitteen pitää olla, että vakaussopimuksen ympärillä pari kolme vuotta käyty kuohunta saataisiin päättymään ja määriteltyä uudet käytännesäännöt, miten sopimusta tulkitaan käytännössä. Meillä on valitettavan monta maata, joilla on vaikeuksia näiden kriteerien kanssa. Jokaisen kohdalla joudutaan käymään kova keskustelu, ja se helposti heikentää euron uskottavuutta," Vanhanen sanoi.

Tiistaina alkavaan kokoukseen lähtevät Suomesta pääministeri Vanhanen, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sekä valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.). Presidentti Tarja Halonen ei tällä kertaa osallistu kokoukseen.

Lähde:
STT

18.03.2005