uutisia

Tarja Halosen puhe YK:n talous- ja sosiaalineuvoston korkean tason osuudessa

30.06. 2005

On suuri kunnia olla täällä. Tämä kokous on tärkeä osa prosessia, jonka tarkoituksena on arvioida, miten Vuosituhat-huippukokouksessa ja muissa 1990- ja 2000-luvuilla pidetyissä YK:n konferensseissa ja huippukokouksissa hyväksytyt periaatteet ja annetut lupaukset ovat toteutuneet. Kokous on merkittävä tapahtuma YK:n syyskuun huippukokouksen valmistelussa.

Pääsihteeri Kofi Annan on ottanut raportissaan ”In Larger Freedom” lähtökohdaksi laajan turvallisuuskäsitteen eli kehityksen, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kokonaisuuden. Tämä lähestymistapa ja positiivisen kehityksen kierteeseen tähtäävä kokonaisvaltainen politiikka korostaa entisestään ECOSOCin roolia ja vastuuta tulevaisuuden rakentamisessa. Talous- ja sosiaalineuvoston on oltava roolinsa mittainen ja omaksuttava vastuunsa. Käynnissä oleva prosessi on mahdollisuus, jota ei tule hukata.

Olen tyytyväinen, että YK:n konferensseissa ja huippukokouksissa yhteisesti sovittujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Monessa kehityksen kannalta keskeisessä kysymyksessä on vielä kuitenkin runsaasti tehtävää. Väestöpoliittiset uhkatekijät, tarttuvat taudit ja epidemiat edellyttävät huomattavasti nykyistä päättäväisempiä otteita. Hiljattain pidetty YK:n HIV/AIDS - erityisistunto oli tältä osin varsin selväsanainen.

Naiset eivät ole maailman vähemmistö vaan enemmistö. Meillä ei ole varaa jättää tätä resurssia käyttämättä. Beijingin konferenssin loppuasiakirjan suosituksien toteuttamisessa riittää vielä todella paljon tehtävää. Naisten oikeudet, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ovat keskeisiä ihmisoikeuksien ja kehityksen edistämisessä. Köyhyydellä on kovin usein naisen kasvot ja ilman naisten aseman kohentamista ei myöskään köyhyyden vähentäminen voi edetä. Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen kaikkeen toimintaan - myös YK:n toimintaan - on edelleen hyvin ajankohtainen tavoite.

Kehityksen, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien edistäminen vahvistaa mahdollisuuksia oikeudenmukaisempaan ja kestävään globalisaatioon. Vaikutus on myös toisinpäin. Globalisaation nykyistä tehokkaammalla hallinnalla ja oikeudenmukaisemmilla säännöillä voimme tehdä siitä keinon YK:n vuosituhannen tavoitteiden saavuttamiseen.

Globalisaatiota voi ja sitä pitää uudistaa. Tämä oli lähtökohtana myös ILO:n asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työssä, jossa olin puheenjohtajana yhdessä Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa.

Käsite sosiaalinen ulottuvuus on nyt lyönyt itsensä läpi maailmanlaajuisesti. YK:n yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa yksimielisesti Suomen ja Tansanian aloitteesta tehdyn päätöslauselman, jolla ”Oikeudenmukainen globalisaatio - mahdollisuuksia kaikille” -raportti hyväksyttiin yhdeksi ensi syyskuun YK:n huipputapaamisen pohja-asiakirjaksi. Tietysti myös ILO ja monet muut YK-järjestöt sekä alueelliset järjestöt ovat ottaneet raportin suosituksia käsittelyyn. Komissiomme suositukset on otettu osaksi Afrikan unioni hyväksy globalisaatiotyötä. EU on korostanut globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden tärkeyttä - viimeksi kesäkuun Eurooppa-neuvoston johtopäätelmissä. Uskon, että raporttimme on muuttumassa osaksi prosessia, jolla globalisaatio tehdään reiluksi ja kaikille mahdollisuuksia luovaksi. Toivon, että myös syksyn YK-huipputapahtuma voisi saada konkreettista sisältöä maailmankomission raportista.

Vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden tehokas toimeenpano edesauttaa kehitysmaita pääsemään mukaan globalisaatiokehitykseen. Kansallisvaltio on edelleen tärkein toimija globalisaatiossa. Valtioiden toiminnan ja kansallisen vastuun rinnalla tehokas multilateralismi ja monenkeskisesti sovitut säännöt ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä minimoimaan globalisaation haittavaikutuksia. Myös yritysten vastuu globalisaatiokehityksessä tulee nostaa selkeämmin esille.

Kansainvälisten hallitustenvälisten instituutioiden sekä kansalaisjärjestöjen ja yksityissektorin toimijoiden tavoitteet ovat lähentyneet toisiaan. Yhteisenä tavoitteenamme on köyhyyden poistaminen ja taloudellisen eriarvoisuuden lieventäminen. Yhteistyön metodeissa ja päällekkäisyyksien poistamisessa on sen sijaan vielä paljon parantamisen varaa. Tämä on ECOSOCille mandaattinsa perusteella pysyvä haaste.

Juuri päättyneissä kehitysrahoitusneuvotteluissa päästiin tältä osin taas askel eteenpäin. Toiminnan johdonmukaisuus on yhteistyön edellytys kaikilla tasoilla. On tärkeää lisätä taloudellisia panostuksia kehitysyhteistyöhön, mutta myös muita toimia tarvitaan kehittyvien maiden talouksien vahvistamiseen.

Kansainvälinen yhteisö on myös entistä selkeämmin ilmaissut valmiutensa tukea kehitysmaiden velkakysymysten ratkaisua. Johtavien teollisuusmaiden äskettäinen päätös antaa anteeksi kaikkein köyhimpien ja vaikeasti velkaantuneiden maiden velat on merkittävä edistysaskel, ja toivon muiden seuraavan esimerkkiä. Myös Suomi on valmis omalta osaltaan tukemaan päätöksen toimeenpanoa.

Ollakseen kestävää, kansakunnan kehityksen on pystyttävä kasvamaan omaehtoisesti, seisottava tukevasti omilla jaloillaan. Ihmisoikeuksia kunnioittava, vahva demokraattinen oikeusvaltio, jossa on hyvä hallinto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus luo pohjaa myös ihmisten taloudelliselle yritteliäisyydelle.

Ihmisten - ja erityisesti nuorten unelma elättää itsensä ja perheensä säälliselle työllä jää edelleenkin kovin usein toteutumatta. Työllisyyden nostaminen globaaliksi tavoitteeksi taloudellisen kasvun rinnalle on vielä saavuttamatta. Työllisyyden edistäminen on mainittu monen kansainvälisen järjestön peruskirjassa, mutta liian usein työllisyys jää toissijaiseksi päivittäisessä toiminnassa. Tarvitsemme lisää tutkimusta selvittääksemme globalisaation työllisyysvaikutuksia ja poliittista tahtoa parantaaksemme työllisyyttä. Myös ihmisten rajat ylittävään liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota.

Vasta riittävän taloudellisen kapasiteetin omaavat valtiot ja alueet ovat kykeneviä kehitystä hyödyttävään taloudelliseen toimintaan ja vaihdantaan. Tästä syystä talous- ja kauppapoliittisten järjestelmien on tultava kehitysmaita vastaan, eritoten vähiten kehittyneiden maiden osalta. Maatalous- ja tekstiilisektori ovat tässä mielessä keskeisessä asemassa.

Kestävä kehitys, mukaan lukien ympäristökysymykset, on otettava vielä selkeämmin kiinteäksi osaksi kansallisia ja kansainvälisiä kehitysohjelmia. On tärkeää muistaa, että köyhyyden poistamisen tärkeimpiä edellytyksiä on edelleen puhtaan veden, riittävän ravinnon sekä säällisen asunnon ja työn järjestäminen. Ilmastonmuutoksella on myös vakavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tarvitsemme vahvaa YK:ta globaalien ympäristöasioiden hoitamista varten. Pidän erittäin tärkeänä, että voimme tulevana syksynä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta YK:n ympäristöjärjestön perustamisesta.

Talous- ja sosiaalineuvoston työn uudistaminen on nyt toteutettava osana koko YK-järjestelmän uudistamista. Vaikka turvallisuusneuvoston uudistaminen on saanut suurimman huomion, se ei saa jättää varjoon muita kysymyksiä. ECOSOCin on rohkeasti tartuttava kriisien ja köyhyyden runtelemien maiden ongelmiin. Sen on tarkasteltava ennakkoluulottomasti omaa toimintaansa ja oltava valmis uudistuksiin. Tämä on välttämätöntä, jotta ECOSOCille palautuu se arvovalta, joka sille YK:n peruskirjassa on annettu, ja jotta neuvosto voi ottaa roolinsa laajan turvallisuuden ja laajan kehitysagendan toteuttamisessa.

Neuvostolla on tärkeä rooli globaalin dialogin ja kumppanuuksien edistämisessä. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä Bretton Woods -järjestelmän instituutioiden ja Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa että yhtä lailla myös kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin toimijoiden kanssa. Toisaalta neuvoston on tehostettava YK:n operatiivisten järjestöjen toiminnan ohjaamista päällekkäisyyksien poistamiseksi ja käytettävissä olevien usein rajallisten voimavarojen käytön optimoimiseksi.

Pidän pääsihteerin esitystä rauhanrakentamistoimikunnan asettamisesta tervetulleena. Tämä on myös EU:n yhteinen kanta. On tärkeää, että YK voisi nykyistä tehokkaammin tukea kriisissä olevien valtioiden siirtymistä rauhantilaan ja yhteiskunnalliseen rakennustyöhön. Tässä työssä tarvitaan ohjausta niin turvallisuusneuvostolta kuin ECOSOCiltakin.

Mielestäni on erittäin tärkeää että Euroopan unioni ja muut alueelliset organisaatiot ovat aktiivisesti mukana globalisaatiossa, sen saavutusten puolustamisessa ja sen aiheuttamien vääristymien korjaamisessa. Unionin kesäkuun huippukokouksen johtopäätelmissä vahvistetaan se, että Vuosituhattapahtuman tarkastelukokous on meille eurooppalaisille tärkeä ja että odotamme siltä paljon.

Eurooppa-neuvosto myös toisti vankan tukensa tehokkaalle monenvälisyydelle ja YK:n uudistamiselle instituutiona. EU on myös päättänyt omalta osaltaan lisätä julkista kehitysapua ja asetti selkeät numerotavoitteet kehitysavun lisäämiselle. Toivomme muiden kehittyneiden valtioiden vastaavan tähän haasteeseen mahdollisimman tehokkaasti ja viivyttelemättä.

Kun Suomi noin vuoden päästä ottaa vastaan puheenjohtajuuden Euroopan unionissa, YK ja vuosituhattapahtuman tavoitteet tulevat olemaan keskeinen osa työtämme. Lähes ensimmäisiä asioita puheenjohtajuuskaudellamme tulee olemaan EU-maiden yhteistyön koordinointi YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa. Neuvoston uudistamisessahan meillä on perinteitä edelliseltä ECOSOC-puheenjohtajuuskaudeltamme. Myös tästä syystä arvostan tilaisuutta olla läsnä tässä kokouksessa.

Toivotan teille parhainta menestystä vaikeassa ja haastavassa työssänne. Tehkäämme syksyn huippukokouksesta meille kaikille ja Yhdistyneille kansakunnille kehitystä edistävä ja tuloksellinen kokemus. Toimikaamme yhdessä, jotta tavoitteet muuttuvat todellisuudeksi. Syyskuun huipputapaaminen on jatke vuoden 2000 Vuosituhathuippukokoukselle - prosessi kohti turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa meille ja meidän lapsillemme.

www.presidentti.fi

30.06.2005