Kamparin niemimaa sijaitsee Riaun maakunnassa, Indonesian Sumatran saaren itärannikolla. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä mereen, etelässä Kampar-jokeen ja lännessä laajeneviin puuviljelmiin. Niemimaata peittävät suosademetsät – erityinen sademetsätyyppi, joka kasvaa vetisellä, jopa 15 metriä paksulla turvemaalla. Alueen metsät peittävät 440 000 ha, joka on 63% niiden alkuperäisestä laajuudesta (1).

Puolet maailman suosademetsistä sijaitsee Indonesiassa. Suurimmat Indonesian suosademetsät löytyvät Sumatralta, jossa suot peittivät taannoin yli 8 miljoonaa hehtaaria. Kamparin niemimaa on suurin jäljellä oleva, vielä yhtenäinen palanen jäljellä tästä taannoin yhtenäisestä alueesta. Toisin kuin monet muut suosademetsäalueet, se on vielä vesitaloudeltaan elinkelpoinen (2). Yhdessä siihen etelässä liittyvän Kerumutanin suon kanssa ne muodostavat lähes miljoonan hehtaarin alueen, joka on maailman toiseksi suurin suosademetsä Itä-Indonesian Papuan jälkeen (3, 4).

Kamparin niemimaa on tärkeä esiintymisalue mm. uhanalaisille sumatrantiikerille, puuleopardille ja pikkujalokotkalle. Suosademetsiin rajoittuneita puulajeja edustavat äärimmäisen uhanalainen Shorea platycarpa ja vaarantunut, ryöstöhakkuista kärsivä ramin (Gonystylus bancanus) (5). Monet alueella elävät yhteisöt, kuten akit-alkuperäiskansa, ovat riippuvaisia alueen metsästä ja joista (6). Niemimaan metsät on osin poimintahakattu, ja laittomat hakkuut alueella jatkuvat. Suurin uhka alueelle ovat kuitenkin selluteollisuuden puuviljelmät ja erityisesti APRIL-yhtiön suunnitelmat. Yhtiö tavoittelee 160 000 ha kokoista osaa niemimaasta hakkuita ja puuviljelmiksi raivaamista varten (5).

APRIL ja sen kilpailija Asia Pulp and Paper (APP) ovat jo raivanneet laajoja alueita Kamparin niemimaan metsistä. Viimeisen viiden vuoden aikana 21% niemimaan metsistä on kadonnut etupäässä näiden kahden yhtiön toiminnan ansiosta. APRIL on yksinään raivannut 50 000 ha suosademetsää Kamparin niemimaan länsiosassa Pelalawanin toimialueellaan. Se on myös rakentanut tien niemimaan halki ilman lain vaatimaa ja asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia, johtaen laittomiin hakkuisiin, metsäpaloihin ja alueen vesitasapainon häiriintymiseen jopa 10 km etäisyydellä tiestä. ProForest, APRIL:in palkkaama konsultti, toteaa tuoreessa arviointiraportissaan, että APRIL:in jo olemassa olevilla puuviljelmillä vesitalouden hallinta on huonosti toteutettu, selvästi kestämätön ja aiheuttaa laajaa tuhoa ympäröivässä suoekosysteemissä (5).

Turve tekee suosademetsistä ekologisesti hauraita ja pitkällä aikavälillä vaikeita tai mahdottomia viljellä. Alueet, joiden turpeen paksuus on yli kolme metriä, on suojeltu Indonesiassa lailla (7), mutta silti laajoja tällaisia alueita on hävitetty hakkuilla tai puuviljelmien tieltä, mukaan lukien APRIL:in ja APP:n viljelmät. Kamparin niemimaan metsät kasvavat lähes kokonaan vähintään kuusimetrisen turvekerroksen päällä kasvattaen sitä edelleen (2). Maakunnallisessa maankäytön suunnitelmassa alue on merkitty suojeltavaksi. Vuonna 2005 Jikalahari, Riaun kansalaisjärjestöjen metsiensuojeluverkosto, ehdotti Kamparin niemimaan jäljellä olevia metsiä kansallispuistoksi.

Indonesian suosademetsillä on merkittävä rooli maailman hiilikierrossa. Ne sitovat ja varastoivat valtavia määriä hiiltä (35 Gt), joka vapautuu ilmakehään, jos nämä alueet kuivataan (3). Jos Kamparin niemimaa raivataan puuviljelmiksi, aiheutuisi siitä 4,5 Gt hiilipäästöt ilmakehään seuraavan 50 vuoden aikana (2). Tämä vastaa 70% maailman nykyisistä, fossiilisista polttoaineista aiheutuvista hiilipäästöistä (3).

APRIL (Asia Pacific Resources International Ltd.) on Singaporeen rekisteröity sellu- ja paperiyhtiö. Se omistaa Riaun maakunnassa Indonesiassa integroidun sellu- ja paperitehtaan (PT Riau Andalan Pulp and Paper, RAPP), jonka selluntuotantokapasiteetti on kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Yhtiö hankkii raaka-aineensa akaasiaviljelmiltään ja suurelta osin avohakkaamalla sademetsiä Riaussa. Aloitettuaan toimintansa vuonna 1995 se on suoraan osallistunut yli 400 000 sadmetsähehtaarin hävittämiseen puunhankinnallaan ja raivaamalla metsiä viljelmiensä tieltä. Vuonna 2006 APRIL sai LEI-sertifikaatin osalle puuviljelmiään. Riaun ympäristöjärjestöt, mukaan lukien Indonesian Maan ystävät ja Jikalahari, ovat kiistäneet sertifioinnin oikeutuksen, koska APRIL:in ja paikallisten maakiistoja ei ole ratkaistu hyväksyttävästi ja sertifiointiprosessi on ollut puutteellinen.