uutisia

Euroopan kansalaisyhteiskunnan pyyntö Palermossa 6.7. 2003 tapaaville EU:n ulkomaankauppaministereille:

EU:n peruttava vaatimukset WTO:n laajentamisesta Cancunissa

4.7. 2003

Maailman kauppajärjestön WTO:n viides ministerikokous Cancunissa syyskuussa 2003 on tärkeä vedenjakaja. Kokouksessa tarkoitus päättää, laajennetaanko WTO:n toimivaltaa koskemaan neuvotteluja monenkeskisestä investointisopimuksesta, kilpailupolitiikasta, avoimuudesta julkisissa hankinnoista ja kaupan helpottamisesta.

EU:n ulkomaankauppaministerit tapaavat Palermossa, Italiassa 6.7. keskustellakseen neuvottelukannastaan ennen WTO:n ministerikokousta. Allekirjoittaneet haluavat vahvistaa sitä tärkeää roolia, joka EU:n jäsenmailla on oltava päätettäessä EU:n WTO-kannasta, ottaen huomioon kaikkien kansalaisjärjestöjen esittämät huolet. Pyydämme EU:n jäsenmaita edellyttävät EU:n komissiota perumaan vaatimuksensa WTO-agendan laajentamisesta.

EU:n komissio nimeää jatkuvasti WTO-tavoitteikseen kehityksen ja kestävän kaupan. Komissio puhuu "Dohan kehitysagendasta" ja on viime aikoina viitannut myös investointineuvotteluihin osana kehityspolitiikkaa (Investment for Development Framework). Todellisuudessa ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että WTO-sopimus esitetyistä neljästä aiheesta, erityisesti investoinneista, edistäisi köyhimpien ja syrjäytyneimpien maiden asemaa, puhumattakaan siitä, että ne olisivat "suurimpia hyötyjiä".

Uusien WTO-sääntöjen luominen lisäisi ylikansallisten yritysten oikeuksia entisestään, rajoittaen samalla hallitusten mahdollisuuksia ylläpitää ja luoda vahvoja sääntelyjärjestelmiä ja kansalaisten ja yhteisöjen oikeuksia. Ympäristönsuojelu sekä yhteiskunnallisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edistäminen riippuvat hallitusten toimista sen varmistamiseksi, että investoinnit ja julkiset hankinnat edistävät, eivät heikennä kestävää kehitystä.

1. Pyydämme EU:n ulkomaankauppaministereitä luopumaan EU:n komission esittämien 'uusien aiheiden' ajamisesta WTO:n ministerikokouksessa Cancunissa. Jotta EU:n laajat poliittiset tavoitteet olisivat linjassa unionin kauppapolitiikan kanssa, sen tulisi perustua todistusaineistoon 'uusien aiheiden' kehitys- ja ympäristövaikutuksista.

Varmistaakseen esityksensä läpimenon ja saadakseen kehitysmaat hyväksymään neuvottelut 'uusista aiheista', komissio on liittänyt sen oman, yhteisen maatalouspolitiikkansa uudistusprosessiin. Itse asiassa EU:n tämänhetkinen maataloutta koskeva esitys WTO:ssa ei todellisuudessa edellyttäisi unionia tekemään juurikaan enemmän kuin se tällä hetkellä tekee. Tämä on siis tyhjä tarjous kehitysmaille.

WTO-sopimus investoinneista ja kilpailusta lisäisi myös suurten agri-bisinesyritysten oikeuksia heikentää edelleen maailman pienviljelijöiden ja maaseudun asukkaiden asemaa.

2. Pyydämme EU:n ulkomaankauppaministereitä irtisanoutumaan harhaanjohtavista vaihtokauppamenettelyistä. Pyydämme heitä vaatimaan jo aiemmin sovittujen sitoumusten toimeenpanoa vähentää valtion tukemaa polkumyyntiä ja lähestyvän kestävämpää maataloutta edellyttämättä kehitysmailta vastineeksi enempiä myönnytyksiä.

Neuvottelujen aloittamisesta WTO:ssa ei ole yhteisymmärrystä. WTO:n ensimmäisestä, Singaporen ministerikokouksesta asti 1996 on suurin osa kehitysmaista vastustanut uusia neuvotteluja perustelluista syistä ja koska se laajentaisi WTO:hon jo nyt liittyvää työtaakkaa niin, etteivät useimmat maat enää selviäisi siitä.

Äskettäin WTO-tapaamisessa Genevessa sekä Afrikka-ryhmä että vähiten kehittyneiden LDC-maiden ryhmä vahvistivat vastustavansa edelleen neuvottelujen aloittamista uusista aiheista. Myös LDC-maiden ulkomaankauppaministerien kokouksessa Dhakassa, Bangladeshissa 31.5.-2.6. sekä Afrikan ulkomaankauppaministerien kokouksessa Mauritiuksella 19.-20.6. vaadittiin "tutkimusprosessin" jatkamista mieluummin kuin täysimittaisten neuvottelujen aloittamista. Ottaen huomioon WTO:n kehitysmaajäsenten enemmistön jatkuva vastustus, EU:n vaatimus uusien aiheiden lisäämisestä jo varsin täydelle neuvotteluagendalle on erittäin asiaton.

3. Pyydämme EU:n ulkomaankauppaministereitä tukemaan olemassa olevien kauppasääntöjen arviointia ja radikaalia uudistamista sen sijaan, että pakotettaisiin voimaan sopimusjärjestelmä, jota suurin osa kehitysmaista ei halua.

EU:n komission Cancunia varten kaavailemaa agendaa eivät tue EU-maiden kansalaiset eikä suurin osa WTO:n kehitysmaajäsenistä. EU:n jäsenmaiden enemmistökään ei välttämättä tue komission kantoja. Viime aikaisissa tapaamisissa kauppavirkailijat useista jäsenmaista ovat ilmoittaneet kansalaisjärjestöille, ettei WTO:n mandaatin laajentaminen uusiin aiheisiin ole heidän ensisijainen päämääränsä Cancunissa.

Komission rooli käynnissä olevissa WTO-neuvotteluissa on herättänyt paljon huolia. On selvää, että paine WTO:n toimivallan laajentamisesta tulee merkittävimmiltä liike-elämän etujärjestöiltä kuten Kansainväliseltä kauppakamarilta (ICC) ja eurooppalaisten teollisuuden ja työnantajien liittojen unionilta UNICE:lta. Näiden järjestöjen kiistämätön vaikutusvalta EU:n instituutioissa osoittaa, että kansalaisjärjestöjen kuuleminen ja niiden näkemysten huomioiminen on välttämätöntä.

Tämä yritysmaailman vaikutusvalta EU:n WTO-neuvottelustrategiassa on ollut selvintä palvelujen osalta (GATS). Vuotaneet versiot EU:n palvelujen vapauttamista koskevista GATS-pyynnöistä 109:lle maalle heijastavat Euroopan palveluteollisuuden offensiivisia tavoitteita. Näiden pyyntöjen perumiseksi on esitetty voimakkaita pyyntöjä. Kansalaisjärjestöjen todella demokraattisille, muiden toimijoiden suhteen tasapainoisille osallistumismahdollisuuksille kauppapolitiikan valmisteluissa tulee antaa selvästi painoarvoa.

4. Pyydämme EU:n ulkomaankauppaministereitä käyttämään päätöksentekovelvollisuuksiaan Cancuniin valmistautuessaan. Rohkaisemme EU:n jäsenmaita tuomaan julki huolensa komissionnykyisestä kannasta uusien aiheiden suhteen ja tuemme eurooppalaista neuvotteluagendaa, joka vastaa enemmän EU-maiden kansalaisten huoliin sekä vaatimuksiin köyhyyden vähentämisestä ja kestävästä kehityksestä. Uudet aiheet on poistettava EU:n kannasta. Tämä merkitsee neuvoston kauppakomissaari Lamylle WTO:n Seattlen ministerikokoukseen (1999) antaman neuvottelumandaatin uudistamista.

Allekirjoitukset nähtävissä www.investmentwatch.org

10.07. 2003