uutisia

Buenos Airesissa seurataan kiitollisina sellutehtaita vastustavaa ympäristöväkeä

30.04. 2006

Moni toivoo parannusta pääkaupungin halki virtaavan joen alennustilaan.

Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa moni on kiitollinen Uruguayn sellutehtaita vastaan nousseesta ympäristöliikkeestä. Esimerkin toivotaan auttavan puhdistamaan Argentiinan pääkaupungin halki virtaavan Riachuelo-joen, joka muistuttaa likaviemäriä.

Matanza-Riachuelo leimataan "likaviemäriksi" myös huhtikuussa julkistetussa valtion tilintarkastajien raportissa. Joen varrella toimii tuhansia tehtaita, ja sen rannoilla asuu miljoonia ihmisiä.

Raportti varoittaa, että 64 kilometriä pitkän joen saasteilla voi olla katastrofaaliset seuraukset ihmisten terveydelle. Joki alkaa Mantanza-nimisenä, mutta tunnetaan Buenos Airesin seudulla Riachuelona.

Vastuuta jokialueesta on vuosikymmenten ajan palloteltu valtion, Buenos Airesin maakunnan ja pääkaupungin kesken sillä lopputuloksella, että kukaan ei ole tehnyt mitään. Asukkaidenkin ympäristöaktiivisuus on jäänyt vähäiseksi verrattuna esimerkiksi Uruguay-joen varrella syntyneeseen liikkeeseen sellutehtaita vastaan.

Teollisuutta sadan vuoden ajan

Entre Ríosin maakunnassa sijaitsevan Gualeguaychún kaupungin asukkaat ovat viime kuukausina järjestäneet tiesulkuja ja mielenosoituksia Uruguayn puolelle rakennettavia sellutehtaita vastaan. Suomalaisen Metsä-Botnian ja espanjalaisen Encen tehtaiden pelätään saastuttavan ympäristöä.

Matanza-Riachuelon varressa sen sijaan on ollut vilkasta teollista toimintaa jo yli sadan vuoden ajan. Metaanikuplia röyhtäilevän veden pahasta hajusta on tullut niin tavallista, että buenosairesilaiset käyttävät sanaa "riachuelo" merkitsemään yleensä viemärin kaltaista lemua.

Joen ympäristöasioista vastaava toimeenpaneva komitea perustettiin 1993 toteuttamaan kahtatoista eri hanketta, mutta sen työ on edennyt nihkeästi.

Komitean mukaan joen varressa toimii kaikkiaan 3 527 tehdasta, joista moni päästää jätteensä laittomasti suoraan veteen. Riachuelon partailla on lisäksi 13 hökkelislummia, joissa asuu puoli miljoonaa ihmistä.

Valtaosa jokivarren asukkaista elää ilman puhdasta vettä ja viemäriä. Palvelujen järjestäminen annettiin välillä yksityisten yritysten tehtäväksi, mutta ne epäonnistuivat, ja vastuu on taas siirtynyt valtiolle.

Ei tarpeeksi poliittista tahtoa

La Bocan asuinalueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Alfredo Alberti kiittää huhtikuussa julkistettua tilintarkastajien jokiraporttia loistavaksi.

Hänen mukaansa viranomaiset varoittivat jo vuonna 2001 joen hälyttävän huonosta tilasta ja sen asukkaille aiheuttamista riskeistä. Lähiviikkoina on tulossa seurantaraportti, jossa tilanteen todetaan pikemminkin pahentuneen kuin parantuneen.

"Olemme erittäin kiitollisia Gualeguaychú-ilmiöstä, koska se on tuonut ympäristökysymykset valokeilaan. Me myös tunnemme tervettä kateutta, koska siellä on saatu liikkeelle kymmeniä tuhansia ihmisiä ja meitä on vain 1 500", Alberti kertoo.

Eroa hän selittää sillä, että Entre Ríosissa jo toimiva teollisuus on pyrkinyt entistä ympäristöystävällisempiin toimintatapoihin ja mielenosoittajat ovat saaneet viranomaisten tuen kaikilla tasoilla.

Matanza-Riachuelon alueella taas "poliittiset ja taloudelliset intressit" estävät yritykset veden puhdistamiseksi ja eri puolueita edustavat paikalliset viranomaiset suojelevat yrityksiä, Alberti selittää.

Hänen mukaansa suunnitelmat joen puhdistamisesta ovat kaatuneet poliittisen tahdon ja toimeenpanijoiden puutteeseen.

Tuorein esimerkki on laina, jonka Yleisamerikkalainen kehityspankki myönsi Riachuelon siistimiseen 1990-luvulla. Rahat käytettiin sosiaaliseen hätäapuun vuoden 2002 talouskriisin aikana.

Valtion tilintarkastajien tuore raportti listaa kaikki jokivarren tehtaat, vedestä havaitut saastuttavat aineet ja myrkyt sekä niiden vaikutukset ihmisen terveyteen.

Tärkeimmät saastuttajat ovat kotitaloudet ja teollisuus. Veteen päätyy kosolti raskasmetalleja, käsittelemätöntä kaupunkijätettä sekä torjunta-aineita.

Erään jokivarren slummin lapsilta otetuissa verinäytteissä yli puolella todettiin korkeita lyijypitoisuuksia.

Korkeita saastepitoisuuksia tavattiin niin Riachuelon ja sen sivujokien vedessä kuin alueen pohjavedessä ja maaperässäkin. Alajuoksullaan joki on raportin mukaan täysin tuhoutunut ja käyttökelvoton.

Raportti kehottaa perustamaan uuden komitean jokialuetta pelastamaan ja hallinnoimaan. Sille olisi turvattava riittävästi sekä päätäntävaltaa että voimavaroja. Albertin mukaan esitys saa asukkaiden ja ympäristöväen kannatuksen. Hän kuitenkin uumoilee, että komitean toimivaltuuksista tulee taatusti riita.

Lähde: Satakunnan Kansa 30.04.2006

30.04.2006