uutisia

Helsinki-ryhmä perää poliittista tahtoa globaalien pulmien ratkaisuun

29.06. 2005

Ryhmän loppuraportissa ei haluttu keksiä uudestaan pyörää vaan antaa sille vauhtia

Globaaleihin ongelmiin riittää ratkaisumalleja, mutta tahtoa niiden toteuttamiseen uupuu. Näin toteaa keskiviikkona loppuraporttinsa julkistanut monikansallinen Helsinki-ryhmä.

Maailmaa vaivaavia pulmia pohtineen ryhmän noin 50-sivuinen raportti sisältää sankan joukon suosituksia ja esityksiä köyhyys-, ihmisoikeus-, ympäristö- ja turvallisuuskysymyksiin, kuten uuden ilmastosopimuksen tekemistä ja erityisen YK:n ihmisoikeusneuvoston luomista.

Ideat eivät ole ennenkuulumattomia, mutta ryhmä ei sellaisiin pyrkinytkään, vaan tärkeintä oli poliittisen tahdon synnyttäminen.

- Olemme saaneet huomata, ettei ideoita suinkaan puutu, vaan poliittista tahtoa niiden toteuttamiseen. Emme siis pyrkineet keksimään pyörää uudelleen vaan pitämään sen liikkeessä ja antamaan sille ehkä lisävauhtia, muotoili Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka toimi ryhmän toisena puheenjohtajana.

Hänen kollegansa, Tansanian ulkoministeri Jakaya Kikwete totesi suoraan, että globaalit ongelmat, kuten ympäristön saastuminen ja ilmaston lämpeneminen, olisivat pysäytettävissä, jos tahtoa vain löytyisi.

Uusi ilmastosopimus sekä G20+

Raportissaan Helsinki-ryhmä esittää mm. uuden G20+ -maaryhmän muodostamista täydentämään rikkaiden maiden G8-ryhmän toimintaa ja antamaan eteläisen pallonpuoliskon maille enemmän äänivaltaa kauppakysymyksissä. Samaan tähtää myös suositus Maailman kauppajärjestön WTO:n päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamisesta.

Toinen raportin merkittävä konkreettinen esitys koskee Kioton sopimusta tiukemman uuden ilmastosopimuksen luomista. Ryhmän sopimusmallissa kasvihuonekaasujen päästöjä leikattaisiin 60-80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Raportti tukee myös vahvasti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten seurantaan ja valvontaan keskittyvän YK:n ihmisoikeusneuvoston perustamista.

Ensiarvoisen tärkeänä raportti pitää kuitenkin eri toimijoiden - kuten hallitusten, yritysten, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja median - yhteistyötä. Ryhmä tuli siihen tulokseen, etteivät tämänhetkiset hallintorakenteet enää vastaa nykymaailman haasteita.

Prosessia määrä jatkaa eteenpäin

Tuomiojan mukaan työ ei lopu tähän. Helsinki-prosessia, jonka osana ryhmä toimi, aiotaan viedä eteenpäin ja raportin esittämiä suosituksia ja yhteistyömalleja panna täytäntöön. Mahdollisuuksia tähän saattaa olla, sillä monet suosituksista ovat saaneet myönteisen vastaanoton prosessin aikana kerätyltä 14 valtion muodostamalta nk. ystävämaiden verkolta.

Prosessin seuraavan vaiheen alkuaskeleita on tarkoitus ottaa syyskuun alussa Helsingissä järjestettävässä Helsinki-konferenssissa, johon osallistuu yli 500 kansainvälistä vaikuttajaa.

Helsinki-prosessi

- Helsinki-ryhmä kuuluu osaksi laajempaa Helsinki-prosessia, jonka tavoitteena on etsiä uusia ratkaisuja globalisaatiota ja demokratiaa koskeviin ongelmakysymyksiin. Prosessi sai alkunsa Helsingissä joulukuussa 2002.

- 22-jäseninen Helsinki-ryhmä perustettiin tammikuussa 2004 pohtimaan toteuttamiskelpoisia ja käytännöllisiä suosituksia ja esityksiä. Ryhmän puheenjohtajina ovat toimineet Suomen ja Tansanian ulkoministerit Erkki Tuomioja ja Jakaya Kikwete.

- Ryhmän muita jäseniä ovat mm. Mary Robinson, Irlannin entinen presidentti ja YK:n entinen ihmisoikeuskomissaari, sekä Irene Khan, Amnesty Internationalin pääsihteeri ja Maria Livanos Chattaui, Kansainvälisen kauppakamarin pääsihteeri.

- Ryhmän tukena toimi kolme työryhmää, joiden teemoina olivat uudet lähestymistavat globaaliin ongelmanratkaisuun, globaali talousagenda ja inhimillinen turvallisuus. Sihteeristöksi valittiin Martti Ahtisaaren toimistona tunnettu Crisis Management Initiative ministeri Jaakko Iloniemen johdolla.

- Helsinki-ryhmä julkisti loppuraporttinsa keskiviikkona. Prosessia jatketaan Helsinki-konferenssissa 7.-9. syyskuuta.

STT-KIMMO MÄKILÄ

29.06.2005