uutisia

Argentiina sekoitti Stora Enson sellusotaan

21.02. 2006

Stora Enso on joutunut Argentiinan ja Uruguayn välisen sellusodan välikappaleeksi. Argentiinalaiset väittävät, että ruotsalais–suomalainen metsäjätti suunnittelisi sellutehtaan rakentamista Brasilian puolelle Sao Borjan kaupunkiin Argentiinan ja Uruguayn välisen rajajoen varteen.

Väitteen takana on Santo Tomén kaupunginjohtaja Carlos Fariziano, joka sai viime viikon lopulla runsaasti tilaa latinomediassa paljastuksillaan. Santo Tomé sijaitsee Sao Borjaan nähden vastarannalla Argentiinan puolella.

Metsä-Botnian ja espanjalaisen Encen sellutehtaathan nousevat saman joen alajuoksulle Fray Bentokseen Uruguayn puolelle.

Stora Enso kiisti välittömästi väitteen sanomalla, että se ei ole päättänyt rakentaa sellutehdasta Sao Borjaan. Stora Enso tosin myöntää suunnittelevansa uuden tehtaan rakentamista Brasiliaan, mutta yhtiö tekee päätöksen asiasta vasta ensi vuonna.

Stora Enso on jo rakentanut yhdessä Aracruz Celulosen kanssa Veracelin sellutehtaan Bahian osavaltioon. Yhtiö on ostanut Brasiliasta ja Uruguaysta eukalyptuspuiden viljelyyn myös paljon maata tai valmiita istutuksia.

Vaikka Stora Enso on kiistänyt sellutehtaan rakentamisen Uruguayjoelle, se on saanut argentiinalaiset ympäristö- ja kansalaisjärjestöt innostumaan. Ne saavat näin uutta tilaa tiedotusvälineiltä, jotka ovat alkaneet jo kyllästyä Gualeguaychun tiesulkujen uutisointiin.

Argentiinan presidentti Néstor Kirchner on saanut uutta puhtia sellusodassa Maailmanpankilta, joka ilmoitti viime viikolla Buenos Airesissa tekevänsä uuden tutkimuksen Metsä-Botnian ja Encen sellutehtaiden ympäristövaikutuksista.

Maailmanpankkiryhmään kuuluva kansainvälinen rahoituslaitos julkaisi viime joulukuussa ensimmäisen tutkimuksensa, jonka mukaan selluhankkeet täyttävät kaikki tekniset vaatimukset ympäristön suojelemiseksi.

Pankin edustaja Maurice Athie kuunteli viime viikolla poliitikkojen ja järjestöjen näkemyksiä selluhankkeista Buenos Airesin lisäksi myös Uruguayn pääkaupungissa Montevideossa. Athie lupasi, että uudessa analyysissa otetaan myös nämä huomioon.Hän myönsikin, että ensimmäisessä analyysissa on vielä kehittämisen varaa. "Kaikkia vaikutuksia ei ole tutkittu niin syvällisesti kuin jotkut järjestöt olisivat halunneet," sanoo Athie.

Pankki aikoo käyttää analyysissa tukena riippumatonta kanadalaista tutkimuslaitosta.

Lähde: Tuulikki Kuparinen, TALOUSSANOMAT

21.02.2006