uutisia

UPM ei saa Yhdysvalloissa syytettä kartellitutkimuksissa

21.02. 2006

Entisen toimitusjohtajan Juha Niemelän osuudet tutkitaan toisessa yhteydessä.

Metsäyhtiö UPM ei saa Yhdysvalloissa syytettä sikäläisten tarralaminaattimarkkinoiden kilpailijayhteistyötä koskevassa rikostutkinnassa.

Yhdysvaltain oikeusministeriö on myös myöntänyt UPM:lle vapautuksen syytteistä, jotka koskevat mahdollista aikakauslehtipaperin hintojen sopimista.

Vapautukset ovat ehdollisia. Ne edellyttävät UPM:ltä täyttä ja jatkuvaa yhteistyötä Yhdysvaltain oikeusministeriön kilpailuviranomaisen kanssa.

Vapautuspäätös on rajattu niin, että sen piirissä on UPM-yhtiö sekä sen nykyinen ja entinen henkilöstö lukuun ottamatta entistä toimitusjohtajaa Juha Niemelää.

Kilpailuviranomaisen päätöksen Niemelää koskeva muotoilu ei tarkoita kuitenkaan, että Niemelän osalta olisi päätetty tai aiottaisiin päättää jotakin muuta. Viranomainen on ilmeisesti tutkinnallisista syistä erottanut tapaukset toisistaan.

Niemelän amerikkalainen asianajaja Richard W. Beckler täsmensi lähettämässään tiedotteessa, että Niemelän ja kilpailuviranomaisten yhteydenpito jatkuu edelleen erillään UPM:stä eikä Niemelää ole syytetty tapauksessa.

UPM:n lakiasiainjohtajan Juha Mäkelän mielestä päätös on tavallaan selkeä yhtiön kannalta."Yhtiö vapautuu syyteriskistä, jos se noudattaa jatkuvasti viranomaisen edellyttämää yhteistyövelvoitetta", hän sanoo.

Ehdollinen syytesuoja voi purkautua esimerkiksi silloin, jos UPM:n yhteistyö ei viranomaisen mielestä ole jatkuvaa eikä täydellistä, tai jos markkinoilla tapahtuu jotakin yhteistyöhön viittaavaa.

Viranomaispäätöksissä ei oteta kantaa käsittelyssä olevien tapausten laajuuteen. "Ei niistä ilmene, mitä tai ketä mahdollisesti tapauksissa tutkitaan tai epäillään. Tämä on tiukasti rajattu UPM:ään ja sen rooliin", Mäkelä sanoo. "Nämä ovat hyvin viranomaisjohteisia prosesseja, joiden laajuudesta ja jatkuvuudesta tulee ulkopuolelle hyvin rajallisia käsityksiä", hän sanoo.

Kartellitutkimukset tarralaminaatin markkinoista alkoivat Yhdysvalloissa jo huhtikuussa 2003. Elokuussa UPM otti vastaan kilpailuviranomaiselta markkinoiden kilpailua koskevan haasteen.

Tarralaminaatit ovat tarroissa käytettävää pohjapaperia, jonka päällä on liimaa ja sen päällä irrotettava tarra.

Tammikuun 15. päivänä vuonna 2004 UPM päätti käyttää hyväkseen lainsäädännön mahdollisuutta avustaa kilpailuviranomaisia selvitystyössä ja selvitä itse vähemmillä sanktioilla. Yhtiö otti yhteyttä EU:n, Yhdysvaltain, Kanadan ja myöhemmin muiden maiden kilpailuviranomaisiin.

EU:n ja sen useiden jäsenvaltioiden, Kanadan ja muutamien muiden maiden viranomaiset ovat jo aiemmin myöntäneet UPM:lle ehdollisen vapautuksen toimintatavoista, joista metsäyhtiö on antanut tietoja viranomaisille.

Lähde: Pentti Laitinen, HELSINGIN SANOMAT

TAUSTA

Tutkimattomia ovat vielä kartellien tiet

UPM:n tarralaminaattikartellista saama syytesuoja on tavallaan helpotus yhtiölle monivuotisessa kärvistelyssä kilpailuviranomaisten kourissa, mutta armottomien vapautusehtojen mukaan yhtiö on edelleen löysässä hirressä.

UPM on hakeutunut suojaan, mutta tutkimukset itse tapauksesta jatkuvat. Tarralaminaateista ne levisivät nopeammin kuin lintuinfluenssa myös aikakauslehtipapereihin.

Kilpailuviranomaisten arvaamattomuutta osoittaa se, että UPM:n ja sen entisen toimitusjohtajan Juha Niemelän osallisuutta mahdolliseen tarrakartelliin tutkitaan taktisesti erikseen, eli rinnakkaisista prosesseista voidaan tehdä eriäviä tai yhteneviä tulkintoja.

UPM sitoi Niemelän kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa mukaan viranomaisyhteistyöhön, ja on täysi syy odottaa prosessien kulkevan lähes yhtä jalkaa yhteen suuntaan.

UPM-haarojen alla tutkimukset jatkuvat erikseen muissa yhtiöissä niin tarralaminaateissa kuin aikakauslehtipapereissakin.

Niemelä erosi yllättäen tammikuussa 2004, kaksi viikkoa sen jälkeen, kun UPM oli ottanut yhteyttä viranomaisiin.

Yhtiö on virallisesti systemaattisesti kiistänyt, että Niemelän lähtö olisi liittynyt jotenkin kartelliepäilyihin. Epävirallisesti on yhtiön hallituksestakin myönnetty, että tapahtumilla on yhteys.

Kartellivyyhden yksityiskohdista ei ole tarkkoja tietoja, mutta kaikki sai alkunsa tarralaminaattibisnekseen vieläkin lujasti uskovan UPM:n Amerikan- valloituksesta. Niemelä itse oli entisenä paperinjalostajana alan asiantuntija.

UPM sopi jo elokuussa 2002 ostavansa amerikkalaiselta Bemis-yhtiöltä tarraliiketoiminnan, MACtac-yhtiön. Kaupalla se olisi saanut 15 prosenttia alan markkinoista Yhdysvalloissa.

Kauppa juuttui yllättäen lähes vuodeksi Yhdysvaltain kilpailuviranomaisiin, vaikka EU:ssa ja Kanadassa se oli jo hyväksytty.

Viranomaisilla oli syynsä ryhtyä penkomaan tarramarkkinoiden toimivuutta. UPM:ltä ja muilta maassa toimivilta yrityksiltä ratsattiin paperit ja niiden sähköpostit tutkittiin.

UPM:n sähköposteissa löytyikin aika väljästi formuloituja luonnehdintoja markkinoista. Niitä oli kuitenkin vaihdettu tavarantoimittajan ja asiakkaan välisessä liikenteessä, ei toimittajien kesken. Kilpailuviranomaisen tuoreetkin päätökset näyttävät osoittavan siihen suuntaan, että hinnoista ei ole sovittu.

Tutkimukset laajenivat. UPM:n entinen lakiasiainjohtaja kuvasi, että yhtiön omissakin selvityksissä alkoi tulla mitä ihmeellisempiä asioita esiin. Tarralaminaateista alkanut prosessi laajeni tuoteryhmästä toiseen.

Toukokuussa 2004 EU:n komission virkamiehet hyökkäsivät ainakin Stora Enson, Metsäliiton, M-realin, Myllykosken, Ahlstromin ja Norske Skogin konttoreihin.

Sillä tiellä ollaan. Amerikassa kilpailuyhteistyön selvittämisen painopiste on tarralaminaateissa ja Euroopassa aikakauslehtipapereissa – ai niin, ja sitten Suomessa on tutkimuksen alla puunhankintakartelli.

Lähde: Pentti Laitinen, HELSINGIN SANOMAT

21.02.2006