upm-kymmene & april: indonesian metsät mataliksi

Indonesian hallitus on tukenut suuren mittakaavan sellu- ja paperiteollisuutta 1980-luvulta alkaen. Sen tavoitteena on ollut tehdä Indonesiasta yksi maailman suurimmista sellun ja paperin tuottajista. Yrityksiä houkuteltiin investoimaan Indonesiaan tarjoamalla tukiaisia, halpaa työvoimaa sekä maata puuplantaaseille. Indonesian metsäteollisuus ei olisi kyennyt laajenemaan ilman länsimaista tukea ja teknistä asiantuntemusta.

Suomen metsäteollisuus on ollut osallisena useissa Indonesian sellu- ja paperitehdashankkeissa ja Suomen hallitus on tukenut näitä suomalaisyrityksiä poliittisesti ja taloudellisesti. Suomen vientiluottolaitos Finvera oli valmis myöntämään APRILille $200 miljoonan lainan, mutta veti päätöksen takaisin vuoden 1999 laman vuoksi (Miettinen & Lammi 2000).

1990-luvulla teollisuus laajeni merkittävästi, vaikka vuosikymmenen lopun lama laittoi uudet hankkeet joksikin aikaa hyllylle. Metsäteollisuuden seurauksena isoja alueita Indonesian luonnonvaraista metsää on hakattu sellumateriaaliksi ja paikallisyhteisöjen perinteisesti käyttämiä maita on hallituksen luvalla otettu yhtiöiden plantaasien käyttöön. Aina ei ole edes tosissaan yritetty perustaa plantaasia, koska luonnonmetsää riittää vielä joiksikin vuosiksi.

1990-luvun alussa indonesialainen APRIL-yhtiö alkoi rakentaa sellu- ja paperitehdasta Riaun maakuntaan. Laitoksen oli suunnitellut Jaakko Pöyryn konsulttiyhtiö. Suurin osa laitteistosta oli suomalaista tuotantoa. Tehdas käynnistyi 1995 maailman suurimpana yksilinjaisena sellutehtaana. Siihen mennessä APRIL oli istuttanut 7000 hehtaaria akasiaa. Kunnes nuo puut olivat tarpeeksi isoja, APRIL käyttää luonnonmetsää, jota se on hallitukselta hankkinut 285 000 hehtaaria. Tästä arviolta 200 000 ha oli sademetsää projektin alkuvaiheessa.

APRILin hallussa olevat metsät olivat pääasiassa alanko- ja rämesademetsää, jotka ovat maailman lajirikkaimpia ekosysteemeitä (IUCN 1991). Osa niistä kuului World Resources Instituten listalla yhteen Sumatran kolmesta jäljellä olevista rajavyöhykkeen metsäalueista (WRI 1997). Metsähakkuut asettavat jo uhanalaiset puu- ja eläinlajit, kuten Sumatran tiikerin, yhä lähemmäksi sukupuuttoa. Vuoteen 2000 mennessä lähes 100 000 ha luonnonmetsästä oli korvattu plantaaseilla (SGS 1998).

Syyskuussa 1997 UPM-Kymmene, maailman kolmanneksi suurin paperiyhtiö, ilmoitti yhteistyöstään APRILin kanssa. Kansalaisjärjestöt kritisoivat hanketta, mutta UPM vetäytyi hankkeesta vasta 1999 Aasian kriisiytyneen taloustilanteen takia. Yhteistyön aikana UPM oli kuitenkin hankkinut omistukseensa APRILin Etelä-Kiinassa sijaitsevat sellutehtaan, joka on riippuvainen Riaussa tuotetusta sellusta ( Miettinen & Lammi 2000).

Lähteet: Miettinen, Otto & Lammi, Harri, 2000. Maan ystävät ry yhteistyössä WALHIn/Friends of the Earth-Indonesian kanssa.

International Union for the Conservation of Nature (IUCN), 1991. The Conservation Atlas of Tropical Forests, Asia and the Pacific. London and Basingstoke. MacMillan Press.

Societe General de Surveillance Forestry (SGS), 1998. PT Riau Andalan Pulp &Paper Forest Management Audit Report. 23.4. 1998.

World Resources Institute (WRI) 1997: The Last Frontier Forests: Ecosystems & Economies on the Edge. Washington DC. WRI.

Anastasia Laitila

18.06.2004