etusivulle

Vientiluottolaitokset
Yksityistäminen
Yritysvastuu
Tapaustutkimuksia

Etusivu

Union Carbide

UPM-Kymmene

Etusivu

Kaksoset

Kaksosten äiti Islamabadissa Pakistanissa. Vasemmalla oleva poika sai rintamaitoa, ja oikealla näkyvää tyttöä ruokittiin vastikkeella. Poika voi hyvin, mutta tyttö kuoli myöhemmin aliravitsemukseen. Äidille oli kerrottu, ettei hänen maitonsa riittäisi kahden lapsen ruokkimiseen. Totuus olisi todennäköisesti ollut aivan toinen: mitä enemmän lapsi imee, sen enemmän äiti tuottaa maitoa. UNICEFin mukaan rintaruokinnan lisääminen pelastaisi vuosittain jopa 1,5 miljoonaa ihmistä.
Kuva: UNICEF.

 

 

etusivulle

Nestlé

Nestlén päätuote ovat erilaiset lastenruoat. Se hallitsee markkinoita myös Suomessa. Yhä useampi äidinmaidonkorvikepurkki myydään kehitysmaissa, joissa vastasynnyttäneitä äitejä riittää. Kun Nestléltä kysyttiin vuonna 1978, voiko tuotetta joka vaatii puhdasta vettä, hyvän viemäröinnin, riittävät tulot ja lukutaitoisen vanhemman lukemaan käyttöohjeita käyttää turvallisesti alueella, jossa juomavesi on saastunutta, jätevedet valuvat pitkin katuja, köyhyys on yleistä ja lukutaidottomuus korkeaa, vastaus oli ytimekäs ei. Yli 25 vuotta myöhemmin vastaus on edelleen sama, mutta tuollaisia alueita ja niillä asuvia potentiaalisia asiakkaita on entistä enemmän. Myös Nestlén myynti on kasvanut vuoteen 2003 saakka1. Se ei ole ihme, sillä Nestlé hallitsee yli 40% maailman äidinmaidonkorvikemarkkinoista.

Elintarvikealan yritykset pyrkivät lisäämään äidinmaidonkorvikkeen myyntiä. Markkinointi on usein hyvin aggressiivista. Siksi WHO laatikin sille säännöt vuonna 1981. Ohjeet ovat yleispäteviä minimivaatimuksia ja määrittelevät tarkkaan, mitä äidinmaidonkorviketta myyvä yritys saa tehdä ja mitä ei.

Vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen mukaan2 elintarvikejätit rikkoivat säännöstöä järjestelmällisesti. Ne esimerkiksi levittivät kirjallisuutta joka väittää vastikkeen olevan terveellisempää kuin äidinmaidon, jakoivat ilmaisia näytteitä äideille sekä lähettivät omia promoottoreitaan sairaaloihin hoitajiksi pukeutuneina. Suurimpia rikkojia oli Nestlé. Mukana tutkimuksessa olivat Puola, Bangladesh, Etelä-Afrikka ja Thaimaa, ja kaikissa niistä havaittiin rikkeitä.

Elintarvikeala on myös aktiivisesti pyrkinyt hidastamaan säännöstön käyttöönottoa lainsäädännön tasolla. Suuryritykset vaikuttavat ahkerasti myös WTO:ssa, jotta säännöstö kiellettäisiin kilpailua rajoittavana. Tulkintoja säännöstöstä on viety kansallisiin oikeuksiin asti. Väitteet ovat välillä uskomattomia: Intiassa Nestlé väitti ettei pysty noudattamaan lakia, jonka mukaan vastikepurkkien keskellä on oltava huomautus äidinmaidon paremmuudesta korvikkeeseen nähden. Syynä oli yhtiön mukaan se, ettei sylinterin muotoisessa säilykepurkissa ole keskikohtaa.3

Tällä hetkellä Nestlé väittää tiukasti noudattavansa säännöstöä. Se on jopa julkaissut oman ohjeistonsa. Kansalaisjärjestöjen mukaan totuus on kuitenkin aivan toinen. Niiden mukaan Nestlé käyttää ohjeistoa vain pr-tarkoituksiin samalla kun väärinkäytökset jatkuvat. Totuutta on hyvin vaikeaa saada selville. Niin kauan kuin on olemassa pienikin epäilys Nestlén väärinkäytöksistä, on syytä boikotoida yhtiön tuotteita.

Nescafe Lisää tietoa Nestlé-boikotista:
Baby Milk Action
Wears the Baby
Kumppani 1/1996
Toimintaryhmä Pisara


1Nestlén kotisivut
2Interagency Group on Breastfeeding Monitoring (IGBM). Cracking the code. London, IGBM, 1997
3Putting babies before business. Pastori Simon Barrington-Ward.
The Progress of Nations 1997 (pdf)

Mika-Petri Lauronen

16.06.2004