geenimuunnellut organismit

Geenimuuntelu on esimerkki 1990-luvun trendeistä: yhtiövallan kasvusta ja hillitsemättömästä vapaakaupasta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Geeniteknologia on kasvanut nopeammin kuin mikään muu uusi maatalousteollisuuden teknologia.

Maailmaanlaajuisesti on kasvamassa yli 50 miljoonaa hehtaaria geenimuunneltuja satoja – noin kaksi kertaa Iso-Britannian pinta-ala. Siirtogeenisiin puihin, kaloihin, hedelmiin ja vihanneksiin investoidaan miljardeja dollareita.

Useimmilla kehitysmailla ei ole bioturvallisuuslakeja ja -säädöksiä, eikä myöskään teknologisia ja taloudellisia voimavaroja säännellä geenitekniikkaa. Eurooppalaiset vastustavat voimakkaasti geenimuunneltuja elintarvikkeita, joten kehitysmaiden pelko joutua torjuttujen ja testaamattomien gmo-tuotteiden kaatopaikaksi on todellinen. Geenimuuntelun ei myöskään ole todettu saavan aikaan kestäviä vähennyksiä hyönteismyrkkyjen käytössä ja niistä riippuvuudessa. (WWF 2000).

Cartagenan bioturvallisuussopimusta neuvoteltaessa valtaosa kehitysmaista oli samassa rintamassa, tietoisina uusien bioteknologioiden todellisista ja mahdollisista uhista ja seurauksista – ovathan ne gm-organismien maahantuojia, sekä ekologisesti ja sosio-ekonomisesti kaikkein herkimpiä maita niiden seurauksille. (FoEI/Lin 2002).

Ylikansalliset yhtiöt alkoivat 1990-luvun lopussa kohdentaa geenimuunneltuja tuotteita Afrikan markkinoille, koska vastustus muualla oli niin kiivasta. (IPS/ Achieng 1998). Vuonna 2002 useat ruokakriisistä kärsivät eteläisen Afrikan maat kieltäytyivät ottamasta vastaan gm-ruokaa ympäristösyistä. Yhdysvallat syytti EU:n asettamaa gmo-tuontikieltoa siitä, ettei Afrikka suostu vastaanottamaan gm-ruoka-apua. (FoEI 2002).

Siirtogeenistä tuontiruokaa suurempi uhka Afrikalle saattaa kuitenkin olla valtion omistamien siementenjakeluyhtiöiden yksityistäminen geenimuokkausta harjoittaville ylikansallisille yhtiöille kuten Monsantolle. Esimerkiksi Zimbabwessa kaikki valtion siemenyhtiöt olivat vuoteen 1998 mennessä siirtyneet kaupalliseen omistukseen ja tuottivat vain hybridisiemeniä. Kenialaisen ympäristöaktivistin Wangari Maathain mukaan terminaattoriteknologiaan eli viljan streriiliksi käsittelyyn liittyy uhkia. Ongelmana on, että sitä voidaan helposti käyttää poliittisena aseena köyhiä maita vastaan, aivan kuten sitä että ihmiset kuolevat, koska heillä ei ole varaa ostaa AIDS-lääkkeitä. (IPS/ Achieng 1998).

Lokakuussa 2001 löytyi Gujaratin osavaltiosta Intiasta 10 000 hehtaaria laitonta gm-puuvillaa. Intia ei ole ainakaan toistaiseksi sallinut gm-viljelyä, sillä sen ympäristö-, terveys- ja sosioekonomiset vaikutukset ovat epäselviä. Punjaratilaisviljelijät olivat ostaneet siemenet Naybharat-nimiseltä yhtiöltä, mutta eivät ilmeisesti tienneet niiden olevan geenimuunneltuja.

Yhtiön epäillään ostaneen siemenet Yhdysvalloista muutama vuosi aikaisemmin ja risteyttäneen ne intialaisen puuvillalajikkeen kanssa. Intiassa gm-organismien hyväksymistä käsittelee ympäristöministeriön geenimuuntelukomitea, joka ei tiennyt tästä lajikkeesta mitään ja tuomitsi tapauksen jyrkästi. (FoEI 2002).

Vuonna 2001 kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt Boliviassa, Kolumbiassa ja Ecuadorissa saivat selville, että niiden saama ruoka-apu sisälsi geneettisesti muunneltuja ainesosia. Näytteet Yhdysvalloista peräisin olevista, avustusohjelmien kautta Latinalaiseen Amerikkaan levinneistä eristä lähetettiin Yhdysvaltoihin riippumattoman laboratorion tutkittavaksi. Soijasta ja maissista todettiin jopa 90 %:n gmo-pitoisuuksia. (Accion Ecológica 2001).

Useat maat yrittivät vuoden 2001 aikana kieltää gmo-tuotteiden maahantuonnin. Gmo-sääntelyä yrittäneet maat kohtasivat kuitenkin merkittävää painostusta gmo-tuottajien taholta. Mm. USA ja Argentiina yrittävät estää geeniteknisesti muokattujen tuotteiden kieltoa uhkaamalla Maailman kauppajärjestön WTO:n riitojenratkaisumenettelyllä. WTO:n riitojenratkaisupaneeli käsittlee parhaillaan USA:n ja kumppanien EU:n gmo-tuotteiden tuontirajoitusta vastaan nostamaa haastetta (ks. www.bite-back.org).

Lähteet:
Accion Ecológica, Bolivian Forum on Development and Environment (FOBOMADE), COCO, 2001. Genetically Engineered Ingredients found in Food Aid in Bolivia, Colombia and Ecuador. Lehdistötiedote 15.5 2001.

IPS/ Achieng, Judith, 1998. ENVIRONMENT: AFRICA TARGETED BY TNCS FOR GENE-PRODUCTS. Nairobi, 3.12. 1998.

Lin, Lim Li/Third World Network; Friends of the Earth International, 2002. Foreword: GMO Contamination Around the World. Friends of the Earth International, Amsterdam.

Do Genetically-engineered crops reduce pesticides? The emerging evidence says "not likely", WWF Special Report, March 2000.

20.06.2006