bioteknologia

Näpit irti siemenistämme!

- bioteknologia maanviljelijöiden oikeuksia uhkaamassa

"Olen käyttänyt omia siemeniäni vuosia, ja nyt viljelijöille kuten minulle kerrotaan, että emme enää voi tehdä sitä, jos naapurimme kasvattavat (geneettisesti muunneltua) viljaa joka pölyttää meidän pelloillemme… lopulta oikeutemme käyttää omia siemeniämme on riistetty meiltä."
- Percy Schmeiser, kanadalainen maanviljelijä

Maaliskuun lopulla 2001 kanadalainen tuomari määräsi maanviljelijä Percy Schmeiserin maksamaan Monsantolle tuhansien dollareiden korvaukset sen vuoksi, että Monsanton patentoimaa, geneettisesti muunneltua (GM) viljalajiketta oli löytynyt kasvamasta hänen pelloltaan. Oikeus päätyi tähän tulokseen, vaikka Schmeiser jatkuvasti todisti, että hän ei kasvattanut siemeniä vapaaehtoisesti, vaan että hänen viljansa oli risteytynyt toisen tilan muunnellun lajikkeen kanssa. Vaikka useita samanlaisia kanteita on nostettu viljelijöitä vastaa Pohjois-Amerikassa, tapaus oli ensimmäinen, joka päätyi oikeussaliin saakka.

Maanviljelijöiden perinteinen oikeus säilyttää, käyttää ja vaihtaa siemeniään ja muuta viljelymateriaalia on yksi maanviljelyksen kulmakivistä. Perinteisesti viljelijät ovat varastoineet parhaat siemenensä ja käyttäneet ne uudelleen seuraavana vuonna. Nyt yhtiöt myyvät kuitenkin GM-siemeniä sillä periaatteella, että niitä saa käyttää vain yhtenä viljelykautena, pakottaen näin viljelijät ostamaan uudet siemenet seuraavana vuonna. Ensimmäistä kertaa historian aikana viljelijät ovat vaarassa menettää oikeutensa varastoida siemenensä, ja sen mukana he ovat vaarassa menettää myös itsemääräämisoikeutensa.

Percy Schmeiserin tapaus alleviivaa lisääntyvää jännitettä viljelijöiden ja suurten bioteknologia-alan yritysten kanssa, jotka aikovat muuttaa perinteiset maanviljelyskäytännöt ikuisiksi ajoiksi tuomalla patentoidut geenit markkinoille. Näiden muutoksien vaikutukset saattavat olla valtavia viljelijäyhteisöille ympäri maailman. Etelässä, jossa ihmiset mitä todennäköisimmin eivät pysty maksamaan korkean teknologian siemenistä ja niiden viljelyyn tarvittavista kemikaaleista vuodesta toiseen, GM-lajikkeiden tuleminen merkitsee erityisen vakavaa uhkaa tuhansien paikallisten ja alkuperäisten viljeläjäyhteisöjen ruokaturvalle ja omavaraisuudelle.

Siementen moninaisuus on katoamassa

Yli 90 prosenttia maapallolla säilyneestä luonnon monimuotoisuudesta, biodiversiteetistä, sijaitsee eteläisissä maissa. Paikalliset maanviljelijäyhteisöt ovat säilyttäneet ja käyttäneet uudelleen alkuperäisiä siemenlajikkeita monipuolisesti sukupolvesta toiseen. Naiset ovat olleet tärkeimpiä vaikuttajia tällaisessa biodiversiteetin säilyttämisessä. He ovat tunnistaneet ja varastoineet siemenet joka vuosi. Maatalouden teollistuminen, joka käynnistyi vihreän vallankumoksen myötä, on työntänyt naiset syrjään ja heikentänyt geneettisiä resursseja ja murentanut niihin liittyvää tietoa edistämällä vain muutaman rahakasvin viljelyä. Myös perinteiset siemenlajikkeet kärsivät merkittävän alasajon tässä prosessissa, joka raivasi tietä myös viljelykseen käytettävien kemikaalien laajamittaiselle käytölle.

Sen sijaan, että olisimme oppineet menneisyyden virheistä, olemme nyt kokemassa geenivallankumouksen. Tämä eteenpäin puuskuttava maanviljelyksen muoto edistää miljoonien hehtaarien laajuisten maa-alojen viljelemistä vain muutamilla kasvilajeilla, kuten Monsanton Round-Up Ready -soijalla, joka on geneettisesti muunneltu vastustamaan yhtiön omaa tuholaismyrkkyä. Vain muutaman GM-lajin nopea esiinmarssi vuoden 1996 jälkeen uhkaa perinteisiä lajeja vielä agressiivisemmin kuin vihreä vallankumous.

Siementurva merkitsee ruokaturvaa

Istuta geneettisiä varastoja, kuten maissia suoraan Meksikon sydämestä, niin sinulla on ruoantuotannon ja maanviljelyksen perusta koko maailmassa tänä päivänä. Paikalliset ja alkuperäiset yhteisöt ja maanviljelijät maailman kaikilla alueilla ovat vaikuttaneet suunnattomasti maanviljelyksen leviämiseen. Perinteinen siementen varastoiminen alkuperäisyhteisöissä on avainasemassa näiden yhteisöjen ruokaturvan säilymisessä, varmistaen ruoan saamisen kaikkina aikoina. Vaihtaminen siementen hallinnan suurten ylikansallisten yhtiöiden käsiin heikentäisi yhteisöjen ruokatalouksien suojaa.

Maanviljelijöiden oikeuksien varmistaminen

Vuonna 1989 YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO teki päätöksen, jossa esiteltiin ajatus viljelijöiden oikeuksista. Päätöksessä tunnustettiin, että maanviljelijät ovat säilyttäneet ja parantaneet kasvien geneettisiä ominaisuuksia viime vuosituhannen aikana. Näistä suurin osa on peräisin kehitysmaista. Edelleen päätöksessä otettiin huomioon, että maanviljelijöiden tärkeää työtä ei ole tunnustettu tai palkittu riittävästi. Päätös kuvailee maanviljelijöiden oikeuksia "kansainvälisen yhteisön etujen mukaiseksi, nykyisten ja tulevien viljelijäsukupolvien ansaitsemaksi luottamuksen osoitukseksi sillä tarkoituksella, että viljelijöille taattaisiin täydet etuudet, sekä heidän panoksensa jatkuvuuden tukemiseksi."

Kuitenkin näiden oikeuksien toimeenpaneminen kymmenen viime vuoden aikana on ollut hyvin hidasta ja kansainvälisen, ruokaa ja maataloutta koskevan, kasvien geneettisestä varastosta huolehtimisen varmistavien oikeuksia tarkistaminen FAO:n piirissä ei ole tuottanut voimakkaita sopimuksia viljelijöiden oikeuksien suojelemiseksi.

Maanviljelijöiden oikeuksia on vahvistettava ja heidän on saatava säilyttää oikeutensa varastoida siemenensä. Niitä viljelijöitä, jotka eivät ole halunneet ryhtyä kasvattamaan geneettisesti muunneltuja lajeja, ei tule rangaista perinteisten resurssien hallintaan pyrkivien yhtiöiden toimesta. Percy Schmeiserin tapaus ei saa toistua.

Juan Lopez Villar
FoE Europe, FoEI GMO Programme

Julkaistu Kansainvälisen Maan ystävien Link-lehdessä 5/6 2001

Suomentanut Saara Henriksson

Lisätietoja: Kansalaisten Bioturvayhdistys www.percyschmeiser.com

20.06.2006