Aasian kehityspankki ADB (Asian Development Bank) on monenkeskinen kehityspankki, joka pyrkii edistämään taloudellista kehitystä toimialueellaan. Aasian kehityspankin jäseninä on 60 maata, pääosin Aasiasta, mutta myös Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta (Suomi mukaan lukien). Se on perustettu vuonna 1966 ja sen maantieteellinen toimialue kattaa Aasian ja Tyynenmeren alueen. Pankin päämaja on Filippiinien Manilassa ja Euroopan toimisto Frankfurtissa.

Aasian kehityspankin pääasialliset toimintamuodot ovat lainat ja tekninen apu. Suurin osa sen rahoituksesta suunnataan infrastruktuuria, energiantuotantoa ja luonnonvarojen käyttöä kehittäviin projekteihin. Vuonna 2001 se myönsi lainoina 5,4 miljardia dollaria. Suurimmat lainanottajat olivat Intia, Kiina, Pakistan ja Indonesia.

Aasian kehityspankin päätöksenteko tapahtuu dollari per ääni-periaatteella: suurimmilla rahoittajilla on myös suurin äänivalta. Japani ja Yhdysvallat pitävävät hallussaan yli neljäsosaa pankin äänivallasta. Myös Australia on kehitysrahaston merkittävä rahoittaja ja alueellinen voimatekijä. Kansalaisjärjestöt sekä Australian vihreä puolue ovat käynnistäneet kampanjoita kiinnittääkseen australialaisten huomiota Pankin rahoittamien projektien haitallisiin vaikutuksiin paikalliseen väestöön.

Aasian kehityspankki asetti poliittiseksi prioriteetikseen vuonna 1999 yhteistyössä Maailmanpankin kanssa köyhyyden vähentämisen ja tätä tavoitetta tukevien strategioiden muodostamisen. Köyhyydenvähentämisstrategioiden elementit ovat kaikkein köyhimpien alueiden tuettu talouskasvu, kestävä sosiaalinen kehitys sekä hyvä hallinto. Kriitikoiden mukaan Aasian kehityspankin toiminta ei ole kuitenkaan käytännön tasolla juurikaan muuttunut, vaan se painottaa edelleen talouskasvua ja markkinoiden vapauttamista toteuttamissaan projekteissa.

Aasian kehityspankki on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen, erityisesti sen piittaamattoman ympäristöpolitiikan vuoksi. Sen huippukokoukset eripuolella Aasiaa ovat jo kauan saaneet vastaansa valtavia mielenosoituksia. Pankki on rahoittanut muun muassa Indonesian sellu- ja paperiteollisuuden metsänhoidollisesti ja ekologisesti täysin kestämätöntä laajentamista 1980-luvulla. Samoin Laosissa pankki tukee Khammouanen ja Bholikhamsayn provinsseissa metsien hävittämistä selluplantaasien tieltä. Tällä hetkellä se on mukana rahoittamassa Laosissa myös Mekong-joen jättipatoa, joka johtaisi ihmisten pakkomuuttoon, pakolaisongelmaan ja laajojen metsäalueiden katoamiseen patoaltaan tieltä. Vaikka kansainvälisesti suurista patoprojekteista on saatu erittäin negatiivisia tuloksia, Aasian kehityspankki näkee edelleen, että vesivoima on Laosin kaltaisille maille potentiaalinen resurssi muun muassa energian myyntitulojen vuoksi. Pankin tukemat hankkeet, kuten padot, teollisuuskompleksit, valtatiet, plantaasit sekä kemikaaleja hyödyntävä maatalous ovat rikkoneet ihmisten oikeutta käyttää luonnonvaroja perinteiseen omavaraiseen tuotantoon sekä johtaneet luonnonympäristön tuhoutumiseen. Aasian kehityspankki on kuitenkin viime vuosina selvästi pyrkinyt nostamaan profiiliaan ympäristöasioissa ja vuonna 2001 se myös valmisteli ensimmäisen ympäristöpoliittisen linjauksensa.

Kirsi Salonen

Lähteet:
- Sami Lahdensuo: Kehityksen rahavirrat
- Aasian kehityspankki
- Oxfamin kampanjasivu Aasian kehityspankin Mekong-hankkeista

Muita linkkejä:
- International Rivers Network on kansalaisjärjestö, joka pyrkii yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa suojelemaan jokia ja muita vesistöjä. IRN:llä on oma ADB-kampanja.
- Kansalaisjärjestöjen verkosto, joka seuraa Aasian kehityspankin projekteja.
- Bank Information Center on kansalaisjärjestö, joka seuraa monenkeskisten kehityspankkien toimintaa