["Mitä globalisaatio on?"]

"Globalisaatio on tyhjä käsite, jolle ei ole virallista määritelmää ja jota on kukin vapaasti voinut käyttää omiin tarkoituksiinsa. Osittain globalisaatio on kansainvälistymistä, kulttuurien kohtaamista, mutta myös kulttuurien sulautumista. Lisäksi se on uusliberalistisen talousajattelun maailmanlaajuistumista, talouteen liittyvien toimintojen pakottamista yhteen muottiin, yhtiövallan kasvamista ja laajenemista, ja tätä useimmiten tarkoitetaan, kun puhu- taan 'globalisaatiosta'."

- Anastasia Laitila

Kansalaisjärjestötyössä koen globalisaatiosta puhuttaessa tarkoitettavan taloudellisen kehityksen aiheuttamia kielteisiä ilmiöitä ja niin ollen tämä erityinen määrittely antanee ulkopuolelle hieman vääristyneen kuvan.

Vastaavasti kansalaisjärjestön kohteena olevat taloudelliset ja poliittiset järjestelmät vaikuttavat korostavan taloudellisen kehityksen vähäisiä myönteisiä puolia. Laajana käsitteenä globalisaatio tarkoittanee ihmisen toiminnan laajentumista kohti maailmanlaajuisia taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia, tietoteknisiä ja poliittisia järjestelmiä.

- Matti Malinen

Globalisaation käsite on merkityksetön ilman lokalisaation ideaa, globalisoitumisen käsitteellä pyritään tulkitsemaan myös paikallisia tapahtumia, jotka saavat merkityksensä globaalin kautta tai eivät olisi olemassa ilman globaalia kontekstia... Globalisaatio tulisi nähdä tulkintakehyksenä, joka avaa tilaa yli rajatun alueen.

- Aini Linjakumpu

Globalisaation käsite tuli yleisesti käyttöön 1990-luvulla. Käsitteelle on vaikea löytää suomenkielistä vastinetta, mutta "maailmanlaajuistuminen" on yksi mahdollisuus. Globalisaatio on monitasoinen prosessi, jolla on sekä taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen että kulttuurinen ulottuvuus.

Globalisaatio merkitsee markkinasuhteiden laajenemista ja syvenemistä valtioiden sisällä ja välillä niin, että nämä suhteet tulevat yhä itsenäisemmiksi. Yksittäisten kansallisvaltioiden liikkumavara pienenee ja hallitukset joutuvat ottamaan markkinavoimien reaktiot entistä tarkemmin huomioon yhteiskuntapoliittissa ratkaisuissa. Talouden globalisoitumiseen kuuluu yritysten ulkomaisten sijoitusten kasvaminen sekä ulkomaanomistuksen kasvaminen kotimaisissa yrityksissä.

Sosiaalisesti ja kulttuurisesit globalisaatio merkitsee maantieteellisten rajoitusten väistymistä. Tietotekniikan kehityksen myötä ajan ja paikan rajat menettävät merkitystään. Myös kansalaisjärjestöt kansainvälistyvät ja ylikansallisten järjestöjen merkitys kasvaa. Globalisaatioon on nähty kuuluvan paitsi mahdollisuuksia myös uhkia. Yhteiskuntien pelätään jäävän entistä enemmän kansainvälisten suuryritysten ja markkinavoimien armoille, minkä katsotaan vähentävän demokratiaa ja lisäävän eri- arvoisuutta. Globalisaation myötä kansallisvaltion ja politiikan sääntely on vähentynyt. Globalisaatio ei ole poliittinen normi tai tavoite. Se on käsite, jolla kuvataan yhteiskunnallisen muutoksen nykyistä vaihetta, jossa rajat menettävät merkitystään ja vuoro- vaikutus lisääntyy.

-Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan pääsykokeen mallivastaus vuodelta 2002