Myös identiteetit muuttuvat globalisaation myötä: Suomen amerikkalaistumisesta on puhuttu paljon, myös itämainen kulttuuri on kausiluontoinen muoti-ilmiö, mutta vastaavasti länsimainen kulttuuri on tehnyt määrätietoisesti tuloaan Eteläiselle pallonpuoliskolle. Nuoret tytöt niin New Yorkissa, Helsingissä, Namibessa kuin Delhissä yrittävät mahtua siihen naisen malliin, jota kadunvarsimainokset ovat pullollaan.

Siirtolaisuuden ja pakolaisuuden myötä maahanmuuttajataustaisten ihmisten identiteetin löytäminen kahden kulttuurin välillä voi olla vaikeaa. Kulttuurit sekoittuvat ja elävät jatkuvasti. Teknologia muuttaa maailmaa – tieto ja ihmiset liikkuvat yhä nopeammin. Köyhimmässäkin kylässä on oltava satelliitti-tv perinteisen transistoriradion sijaan.

Länsimaissa huolehditaan siitä, että jos kaikilla kiinalaisilla on autot ja jääkaapit, maapallon kantokyky ei riitä. Jääkaapista ja autosta on hyvin nopeasti tullut osa länsimaista identiteettiä ja kulttuuria teknologian kehityksen ansiosta, mutta kiinalaiseen identiteettiin on helpompi samaistaa riisipellot ja hikipajat. Kuitenkin Kiina on tällä hetkellä maailmantalouden ainoa veturi - olisi siis markkinatalouskeskeiselle kehitysajattelulle ominaista, että kiinalaisillakin olisi jääkaapit.

Teollisuusmaiden kulutukseen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin köyhien maiden kokonaisuudessaan hitaasti kasvavaan voimavarojen käyttöön (Agarwal & Narain 1998). Kiinan nopea talouskasvu ei tarkoita, että varallisuus ja sen myötä kulutus kasvaisivat koko reilun miljardin väestön osalta, vaan köyhät ovat edelleen kulutuskulttuurin ulkopuolella. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa, jossa asunnottomutta ja köyhyyttä on rikkauden rinnalla.

Ääriliikkeet ja kulttuurisesta sorrosta vapautuminen

Teknologinen globalisaatio sekä kulttuurinen globalisaatio muuttavat ja muovaavat perinteitä sekä hyvässä että pahassa. Länsimaistamien tuo mukanaan mm. kertakäyttö- ja kulutuskulttuurin ja kestämättömät tuotanto- ja kulutusmallit, joita tukevat myös kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmat sekä erilaiset luotot, joita myönnetään kaivostoimintaan ja fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen sekä vapaakauppasopimukset.

Toisaalta mahdollisuus saada tietoa ja vertailukohteita voimaistaa erityisesti yhteiskuntien vähäosaisimpia, kuten Intian kastittomia (Menon 2004).

Kulutuskulttuurin kasvaessa omat perinteet unohtuvat ja paikalliset tuotteet syrjäytyvät ylikansallisten tuotemerkkien tieltä. Länsimaistumisen ja Maharadja Burgerien ohella globalisoituminen ja koettu uhka identiteeteille ja kulttuureille on lisännyt ääriliikkeiden toimintaa - hindunationalismi ja ääri-islamilaisuus Etelä-Aasiassa, oikeistopopulismi Euroopassa. Enemmän kuin identiteettikriisistä kyse on kuitenkin valtaapitävän eliitin pyrkimyksestä politisoida uskonto osana kulttuuria ja hallita sen avulla – esimerkkeinä Iran ja Bangladesh.

Viitteet:
Agarwal, Anil & Narain, Sunita, 1998. Global warming in an unequal world – a case of environmental colonialism. Centre for Science and Environment. New Delhi.

Menon, Nivendita (2004): Refusing Globalisation and the Authentic Nation – Feminist Politics in Current Conjuncture. Political and Economic Weekly, 3.1. 2004.

1.6.2004